Helsingin Ruoholahteen rakenteilla oleva We Land -toimistotalo ulottuu kolmen kerroksen verran maanpinnan alapuolelle. Alin kerros sijaitsee lähes kahdeksan metriä merivedenpinnan alapuolella. Kun lähellä vielä kulkee kaupungin hulevesitunneli, eikä metrotunnelikaan ole kaukana, on selvää, että kaivannon ja myöhemmin valmiiden rakenteiden kuivanapidon varmistaminen on hankkeen ykkösasioita.

Ankkuroitu porapaaluseinä auttaa pitämään kaivannon kuivana.

Ruoholahden maaperä on enimmäkseen koostumukseltaan vaihtelevaa täyttömaata ja monin paikoin hyvin vettä läpäisevää. Tästä on geotekniikan asiantuntijoilla pitkäaikaista kokemusta, ja siksi oli selvää, että syvästä We Land -toimistotalon kaivannosta on tehtävä ehdottoman vesitiivis.

Suunnitteluratkaisuksi valikoitui ankkuroitu porapaaluseinä. Se tuli ulottaa kauttaaltaan noin kolmen metrin verran enimmillään runsaan 12 metrin syvyydellä sijaitsevan kallion sisään.

”Lisäksi injektoimme porapaalunreiät alas asti. Kallio on paikoin ruhjeinen, ja kaikki mahdolliset vuotokohdat oli näin eliminoitava”, kertoo pohjarakennustöiden työnjohtaja Markku Korri We Landia urakoivasta NCC:stä.

Työt tontilla alkoivat elokuussa 2020 ja jatkuvat loppuvuoteen 2022. Yhteistyössä Helsingin kaupungin ja JKMM Arkkitehtien kanssa kehitetty toimistokiinteistö on valmiina 14-kerroksinen ja sijaitsee raitiovaunulinja 8:n entisen päätepysäkin kohdalla. Raitiokiskojen purun lisäksi ennen rakennustöiden aloittamista purettiin väliaikaisesti paikan maamerkki, kuvanveistäjä Martti Aihan Rumba-patsas. Se palautetaan ennalleen ja entiselle paikalleen vuonna 2023.

Naapuritalo vaikutti mitoitukseen

Kun Rumba oli saatu osissa väliaikaiseen säilöön, alkoivat mittavat kaivutyöt. Ja vaikka kallionpinta on tontilla paikoitellen syvällä, louhittavaakin on riittänyt. Lokakuussa päättyneissä louhintatöissä massoja kertyi yhteensä noin 20 000 kiintokuutiometriä. Maaperässä oli myös pilaantuneita massoja varsin paljon.

Porapaaluseinä oli geoteknisenä asiantuntijana hankkeessa toimineen Tuomas Kärjen mukaan selkeä valinta, koska kaivannon tiiveys tuli taata mahdollisimman luotettavasti. Porapaaluseinän ankkuroinnin mitoituksen yhteydessä tuli lisäksi tarkistaa, ettei viereisellä tontilla sijaitseva rakennus pääse kaivu- ja porapaalutustöiden yhteydessä liikkumaan.

”Tämä muodonmuutosten eliminointi vaikutti ankkureiden sijoittamiseen ja niiden keskinäisiin etäisyyksiin. Viereinen rakennus on perustettu kaivinpaalujen varaan. Kaivinpaalujen paikat olivat kyllä tiedossa, paaluthan ovat aina pilareiden kohdilla”, Sipti Infrassa toimitusjohtajana työskentelevä Kärki selvittää.

Lähivuosikymmeninä rankkasateet tulevat ilmastoennusteiden mukaan lisääntymään entisestään, mikä voi ajoittain koetella nykyisten vesihuoltoverkostojen kapasiteetin rajoja.

”Tämän lisäksi on varmistettava, että puretun ilmastointikanavan kautta metrotunneliin avautuva yhteys ei missään vaiheessa muutu veden virtauskanavaksi”, Kärki lisää.