Helsingin vanha bussiasema jäi käytöttä, kun Kampin keskus valmistui. Nyt sen alle on rakenteilla kolmen näytäntösalin elokuvakeskus Kulttuurikasarmi. Ahtaalla tontilla ovat tarpeen lähes kaikki käytettävissä olevat pohjarakennustekniikat.

Turun kasarmin nimellä tunnettu venäläisen sotaväen kasarmi valmistui sotilaskäyttöön alun perin jo 1830-luvulla. Tuolloisesta kasarmirakennuskompleksista on jäljellä enää sen talousrakennus, joka toimi 70 vuoden ajan bussiterminaalina ennen kuin vuonna 2005 valmistunut Kampin keskus teki siitä tarpeettoman tässä käyttötarkoituksessa. Pitkä historia kuitenkin näkyy konkreettisella tavalla lokakuussa käynnistyneellä elokuvakeskustyömaalla.

”Perustuksissa ei ole aikanaan luonnollisestikaan käytetty betonia, vaan ne rakennettu kiviladelmista”, kertoo työmaapäällikkö Kaj Grönroos SRV:stä.

Lähes kaksi vuotta kestävän työmaan ensimmäisiä mittavia työvaiheita on kymmenen metrin syvyisen montun kaivaminen vanhojen perustusten alle ja välittömään läheisyyteen. Rakennuksen ja kaivannon työnaikainen tuenta on vaativa pohjarakennustekninen tehtävä, josta suoriutuvat kunnialla vain alansa parhaat osaajat. Aiempi työskentely samalla tontilla on eduksi, ja tämä etu on puolellaan sekä SRV:n alaurakoitsijana pohjarakennustyöt tekevä Kreate ja kohteen geoteknisestä suunnittelusta vastaava Sipti. Molemmat yritykset olivat mukana muutama vuosi sitten valmistuneessa Amos Andersonin taidemuseohankkeessa, jonka kanssa samaan aikaan remontoitiin Lasipalatsi.

Sekä taidemuseon että Kulttuurikasarmi-elokuvakeskuksen rakennuttamisen taustaorganisaationa toimii Konstsamfundet, mutta rakennuttava yhtiö on eri.

”Elokuvakeskushanketta varten on perustettu uusi yhtiö, päävuokralaiseksi tuleva Ilona Studios. Rakennuttajana puolestaan toimii Konstsamfundetin omistama Mercator Fastigheter Ab”, kertoo kohteen rakennuttajakonsultti Ossi-Mikko Niemelä SRV:stä.

Kaivua, louhintaa ja tuentoja ahtaalla tontilla

Työmaiden ahtaus ja logistinen vaativuus on tuttua kaikille Helsingin keskustan kohteita rakentaneille ja niitä suunnitelluille. Kulttuurikasarmin työmaalla tämä piirre on kuitenkin erityisen vaativa, sillä minkäänlaista varastointitilaa ei työmaa-aitojen sisäpuolella ole. Siksi työmaa hyödyntää tarviketoimituksissaan varastohotellipalveluja. Varastomaailmasta on peräisin myös työmaan omaksuma läpivirtausperiaate, jonka mukaisesti toimitukset työmaalle saapuvat eri portista kuin niitä hoitavat ajokit työmaalta poistuvat.

Jo työmaan lähellä liikkuvien turvallisuuden takia työmaa on aidattu järeällä ja riittävän korkealla aidalla. Heti eteläisen aidan sisäpuolelle tarvitaan kymmenen metriä korkea, kaivantoa tukeva settiseinä.

”Settiseinärakenne on tässä kohdin järkevä ja oikeastaan ainoa mahdollinen maaperän kivisyyden takia”, toteaa Kreaten vastaava työnjohtaja Aki Putto.

Muilla sivustoilla kaivanto tuetaan teräspontein. Varsinainen haaste liittyy kuitenkin siihen, että suojellun entisen bussiterminaalin runko on pidettävä pystyssä koko työmaan ajan. Tähän tarvitaan kallion pintaan asti ulottuvia porapaaluja. Syvä kaivanto tuo silti mukanaan työnaikaisia riskejä. Niiden hallitsemiseksi on otettava huomioon myös se, että elokuvakeskuksen tieltä on paitsi kaivettava maata myös louhittava kiveä. Se tehdään räjäyttämällä pienillä panoksilla.

”Kaikki tämä on otettu huomioon Siptin pohjarakennussuunnitelmissa, jotka voin todeta sekä hyviksi että aina oikeaan aikaan toimitetuiksi”, toteaa SRV:n projektipäällikkö Janne Helander.

Siptillä hankkeesta vastaavana suunnittelijana Teemu Rahikainen luonnehtii kohdetta pitkälti samantyyppiseksi kuin muutama vuosi aiemmin samalle tontille rakennettua Amos Andersonin taidemuseota.

”Myös Amos Rexiä voi pitää poikkeuksellisen vaativina geosuunnittelukohteena, jossa on pitänyt ottaa käyttöön useita osaamista vaativia pohjarakennusratkaisuja”, Rahikainen kiteyttää.