tapauksessa ennen kaikkea sen varmistamista, ettei rakenteessa tapahdu tontin kaivantotöiden yhteydessä haitallisia siirtymiä. Tämän seuraamiseksi muuriin on kiinnitetty suunnitelman mukaisesti kiintopistepultit kymmenen metrin välein. Rakennetta tullaan seuraamaan koko työmaan ajan ja mahdollisesti sen jälkeenkin. Muurin kannalta välttämättömät kunnostustoimenpiteet kartoitettiin. Jos myöhemmin nähdään tarpeelliseksi, muuriin tehdään myös laajempia korjaustoimenpiteitä”, Rintala kertoo. Hankkeessa on mukana myös Sipti Envi, jonka toimitusjohtaja Petra Pihlainen tuntee tontin yli 20 vuoden takaa. Jo tuolloin oli tiedossa, että tontin maaperä sisältää haitallisia yhdisteitä, jotka viimeistään uutta rakennettaessa tulee poistaa. ”Olen vuosien aikana ollut toistuvasti tekemisissä Koskelan varikon maaperän haitta-aineiden ja pohjavesien kanssa, tosin ihan viime vuosina ennen tätä rakentamisvaihetta hieman vähemmän. Kuten muissakin rakentamiseen liittyvissä asioissa, myös PIMAn osalta on pyritty miettimään tekniikoita ja toimintatapoja, jotka tukevat koko hankkeen CO2-tavoitteita”, Pihlainen kertoo. Kaikki kunnostaminen kuitenkin vaikuttaa sekä hankkeen kustannuksiin että sen kokonaispäästöihin. Siksi maaperän kunnostamistavoitteita asetettaessa on noudatettu riskiperusteista lähestymistapaa: niitä tontin osia kunnostetaan, joiden kunnostamatta jättäminen olisi todellinen riski tulevalle varikkotoiminnalle – huomioiden rakentamisen vaatima kaivutaso. ”Koskelan varikkohankkeelle on asetettu tavoitteet jo hankevalmisteluvaiheessa. Vastuullisuuden osalta tavoitteeksi asetettiin olla ympäristövastuullisuuden edelläkävijä. Haluamme korkeilla tavoitteilla varmistaa sen, että saamme aikaiseksi konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että korkeat tavoitteet, jotka eivät ole vain sanahelinää vaan näkyvät jatkuvasti arjessa, ovat todella motivoivia”, toteaa tilaaja- organisaation projektipäällikkö Lotta Koski-Lammi. Työmaa jatkuu vuosia Allianssihankkeena toteutettava Koskelan varikko on esirakentamistöinä toteutetun, uuden varikkohallin paikalla Kuvassa Tuomas Kärki ja Skanskasta Aleksi Järvinen sijainneen hulevesijohdon siirron jälkeen edennyt toteutusvaiheeseen. Se aloitettiin kahden vanhan varikkorakennuksen purulla, mitä seuraa lähes koko tontin paaluttaminen. Hulevesiviemärin paalulaatat valettiin elo-lokakuussa 2024. Tämän jälkeen toteutetun johtosiirron jälkeen oli mahdollista aloittaa kahden vanhan varikkorakennuksen purkutyöt. Purkutöiden edettyä riittävän pitkälle päästään paaluttamaan. ”Paalutettavaa on niin paljon, että töitä on aikataulusyistä vaiheistettava järkevästi. Toisin sanoen samaan aikaan yhdessä paikassa tehtävien paalutustöiden kanssa on toisaalla meneillään jokin toinen työvaihe”, kertoo hankkeen infrarakentamisen projektipäällikkö Aleksi Järvinen Skanskasta. Vaiheistus on paikallaan siksikin, että tontti on erittäin ahdas. Samaan aikaan pohjarakentamisen kanssa etenee pilaantuneiden maiden kunnostustyöt ja lisätutkimukset. Niitä analysoimalla selviää lopullisesti pilaantuneen maan määrä ja sen sisältämien haitta-aineiden kirjo. 7 Siptisti Kuva: Business News
RkJQdWJsaXNoZXIy Mzk2NzY=