”Tontin maaperässä on vanhoja teräsbetoni- ja puupaaluja. Ne saavat jäädä maaperään, mutta niiden sijainti on otettava suunnittelussa tarkasti huomioon, jotta pystytään välttämään paalutuksissa työmaalla syntyviä ongelmia”, kertoo kohteen geotekninen suunnittelija Jimi Koivuoja, joka on lisäksi perehtynyt syvällisesti tietomallintamiseen. ”Koskelan varikko on rakentunut aikoinaan palanen kerrallaan, joten olemme tarkasti kirjanneet tietomalliin jokaiselle vanhalle paalulle arkistolähteen ja aineiston perusteella arvioidun sijaintitarkkuuden”, Koivuoja lisää. Mallinnus on mahdollistanut myös sen, että kohteen suunnittelijat yhdessä tuotannon kanssa ovat voineet tutkia suurta määrää erilaisia vaihtoehtoja tehokkaasti. Tämä on erittäin tärkeää tässä kohteessa, sillä tilaajana toimivan Kaupunkiliikenne Oy:n tavoitteena on minimoida työmaan ja valmiin rakennuksen hiilidioksidipäästöt. Tätä varten hankkeen sisälle on perustettu erityinen hiilibudjetti, joka mahdollistaa perusteltuja poikkeamisia puhtaasti teknis-taloudellisista optimiratkaisuista. ”Esimerkiksi heikosti kantavilla tontin osilla perusratkaisuksi valikoitunutta paalulaattaa tarkasteltiin ja rajattiin kehitysvaiheessa erityisesti juuri hiilinäkökulma edellä, mikä on poikkeuksellista. Tavanomaisesti keskitymme kustannusten optimointiin, mutta tässä tapauksessa on saavutettu paras lopputulos vielä isommassa kuvassa”, Koivuoja toteaa. Geotekniikalla voi vaikuttaa CO2-tavoitteisiin Kokeneimmilla siptiläisillä on tuntumaa Koskelan varikon tonttiin jo vuosikymmenten takaa, jolloin suunniteltiin ja rakennettiin alkuperäisen varikkorakennuksen laajennus. Sipti-Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki kertoo olleensa aikanaan tutkimassa Koskelan varikon puupaaluperustuksia jo vuonna 2004. ”Vanhoja puupaaluja jää nytkin tontille, mikä tavallaan palvelee myös hankkeen CO2-tavoitteita. Kaikkein keskeisin asia hankkeen CO2-tavoitteiden kannalta kuitenkin on betonirakenteiden optimointi. Tähän kiinnitämme huomiota siis myös geosuunnitelmissa, jotka esittelemme allianssiryhmässä”, Kärki kertoo. Alkuvuonna Sipti-yhtiöistä tuli osa Swecoa, joka on myös osa allianssia. Sipti-yhtiöistä Sipti Infra on virallisena osapuolena allianssissa, mutta myös muut Sipti-yhtiöt tuovat osaamispanostaan kokonaisuuteen: varikkoalueen esirakentamistöinä siirretyn hulevesiviemärin paalulaatan rakennesuunnittelusta vastasi Ville Salo ja varikkoa reunustavan vanhan kivitukimuurin kunnostussuunnittelusta Ossi Rintala (kuvassa alla). ”Kyseessä on yli 200 metriä pitkä ladottu gravitaatiotukimuuri, joka valmistui jo 1950-luvulla. Suunnittelu on tässä Kivimuuri, poikkileikkaus vuoden 1951 suunnitelmasta, kivimuurin sisässä ilmatila. 6 Siptisti
RkJQdWJsaXNoZXIy Mzk2NzY=