Siptisti 2025 Perusta paremmalle Signe nousee Mannerheimintien kylkeen sivu 20 Microsoft rakennuttaa kolme datakeskusta Uudellemaalle sivu 16 SIPTI YRITYSTEN ASIAKASLEHTI
Sisältö SIPTISTI-LEHTI ON SIPTICONSULTINGIN SIDOSRYHMÄLEHTI, JOKA ILMESTYY VUOSITTAIN. päätoimittaja TEEMU RAHIKAINEN haastattelut ja tekstit VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI, MARGIT LINDHOLM, SIPTI, MICROSOFT, SPONDA, SWECO lehden ulkoasu ja taitto MAINOSTOIMISTO DUUILO SIPTISTI-LEHTI MONIPUOLISESTI TEKEMISEN MEININGILLÄ SIPTI ON NYT OSA SWECOA KOSKELAN VARIKKO MALLINTUU JA RAKENTUU TARKASTI SIUNTION PICKALAAN VALMISTUU MAAILMANLUOKAN GOLFKENTTÄ KAIRAVAUNU SOPII KAIKKIIN MAAPERÄTUTKIMUKSIIN KOTKAN SEURAHUONE LAAJENEE AHTAALLA TONTILLA TURUN T-SAIRAALAN LAAJENNUS ON NYT TYÖMAAVAIHEESSA MICROSOFT RAKENNUTTAA KOLME DATAKESKUSTA UUDELLEMAALLE IDA-MARIA RÄSÄNEN YMMÄRTÄÄ KEMIKAALIEN LIIKKEET LEIJA LAHTINEN HALLITSEE YMPÄRISTÖHANKKEISSA KOKONAISUUKSIA SIGNE NOUSEE MANNERHEIMINTIEN KYLKEEN KERAVAN EX-ANTTILA PURETAAN HALLITUSTI MARKUS HEIKKINEN HALLITSEE DRONEN PETRI IHALAINEN ON KOKENUT GEOVAHVISTUS SIPTISSÄ HYVÄ YHTEISHENKI ON ARVOSSAAN VALMISTUNEITA KOHTEITAMME JA YHTEYSTIEDOT 03 04 05 08 10 12 14 16 18 19 20 22 24 25 26 28 2 Siptisti
3 Teemu Rahikainen teksti VESA TOMPURI henkilökuva MARGIT LINDHOLM Monipuolisesti tekemisen meiningillä Meitä siptiläisiä on jo lähes viisikymmentä. Olemme kasvattaneet henkilöstömme määrää suhteellisen lyhyessä ajassa. Olemme onnistuneet täydentämään rivejämme osaavilla ja sitoutuneilla ammattilaisilla, jotka kaikki tuovat oman lisänsä monipuoliseen palvelutarjontaamme. Monipuolisuus ja monialaisuus on oleellista, jotta asiakkaamme saavat tarvitsemansa palvelut kattavina. Konkreettisesti tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että geoteknisesti vaativan kohteen vastaavan suunnittelijan on osattava myös rakennesuunnittelua – useimmiten myös päinvastoin. Näitä vaativia kohteita on riittänyt ja riittää; työkantamme etenkin geoteknisessä ja ympäristösuunnittelussa on hyvä. Yhä useammin nämä kaksi suunnittelun osa-aluetta yhdistyvät samassa projektissa. On asiakkaan etu, kun voimme tarjota korkeatasoista osaamista molemmilla osa-alueilla. Ja kun omat avainhenkilömme – niin suunnittelu- ja projektipäälliköt kuin myös johtaviksi asiantuntijoiksi nimetyt – ovat kaikki asiakastyön rajapinnassa, asiakkaan on mahdollisimman vaivatonta sopia hyvin sujuneen yhteistyön jatkosta. Edellä kuvailtu jäisi herkästi pelkäksi tavoitteenasetteluksi, elleivät käytännön toimintatavat tukisi tavoitetta hyvästä yhteistyöstä ja sen jatkuvuudesta. Pyrimme paitsi tekemään kaiken sovitusti ja vähintään sovitun laatuisena myös reagoimaan projektien muuttuviin tilanteisiin lyhyellä viiveellä. Asiakkaan ja hänen projektinsa näkökulmasta tällainen ketteryys on ensiarvoisen tärkeätä. Tällainen toimintatapa toteutuu, kun resurssit ovat oikein mitoitetut ja kun organisaatio on riittävän monipuolinen. Tiivis tekemisen meininki niin keskenämme kuin asiakkaidemme kanssa syntyy läsnäolosta ja kasvollisuudesta. Korona-aikana etätyön mahdollisuus oli nykyteknologian ansiosta mahdollista ja myös välttämätöntä. Terveysolojen normalisoiduttua olemme suosineet kasvokkain tapaamisia ja näin vähentäneet etätyön määrää. Projektityössä asiakkaiden kanssa olemme toki huomanneet Teams-palaveroinnin mahdollisuuden ja tilannekohtaiset edut. Silti asiakasyhteistyössäkin pidämme järkevänä henkilökohtaisia tapaamisia. Jotta hyvä yhteistyö voi syntyä, tarvitaan terve yrityskulttuuri, jollaiselle on ominaista muun muassa avoimuus. Tärkeää on myös vetää raja sille, millainen toiminta on eettisesti kestävää. Emme esimerkiksi ota vastaan toimeksiantoja, emmekä edes tarjoa projekteja, mikäli projektin tilaajan toiminta on etiikaltaan yrityksemme arvojen vastaista. Myös ympäristönäkökohdat on aina otettava huomioon. Esimerkiksi tarpeettoman matkustamisen välttäminen on ympäristöteko. Tarpeellistakin matkustamista projekteihin luonnollisesti liittyy, ja tämän tunnistamisessa on oleellista ottaa asiakkaan näkökulma huomioon. Kaikki tämä jatkuu myös vuonna 2025, jonka tammikuun 2. päivästä lukien me siptiläiset olemme olleet osa Sweco-konsernia. Kaikesta tähänastisesta kiittäen ja Hyvää Vuotta 2025 toivottaen: Kuva: Sinikka Rahikainen
Sipti on nyt osa Swecoa Yhdessä Swecon kanssa Sipti tarjoaa asiakkailleen jatkossakin erittäin monipuolisen ja korkeatasoisen geo- ja ympäristötekniikan osaamisen erilaisiin kohteisiin ja myös vaativimpiin hankkeisiin. Kaupan myötä nykyiset Sipti-yhtiöiden asiakkaat saavat lisäksi käyttöönsä Swecon monialaisen palvelutarjonnan, laajan suunnitteluosaamisen sekä suunnitteluresurssit. ”Sipti-yhtiöiden osaaminen ja palvelut täydentävät erinomaisesti Swecon tarjontaa erityisesti geoteknisen suunnittelun ja konsultoinnin osalta. Lisäksi Siptin kasvava ympäristökonsultoinnin liiketoiminta vahvistaa Swecon jo ennestään monipuolisia ympäristö- ja vastuullisuuskonsultoinnin palveluita. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Siptin kanssa useissa projekteissa ja vaikuttuneita heidän korkealaatuisesta osaamisestaan”, kertoo Swecon Infra ja liikenne -toimialan johtaja Juho Siipo. Sopimukset ja projektit jatkuvat kuten ennenkin eikä yrityskauppa aiheuta toimenpiteitä asiakkaillemme. Myös yhteyshenkilöt säilyvät ennallaan. Sipti-yhtiöiden yhdistyminen Swecoon tapahtuu myöhemmin kevään aikana ja siitä viestitään tarkemmin yhdistymisen edetessä. ”Jäämme ainakin toistaiseksi Keravalle. Vastaavasti Kotkassa ja Kuopiossa työskentelevät siptiläiset pysyvät omilla paikkakunnillaan. Helsingistä käsin toimineiden Sipti-yhtiöiden työntekijät muuttavat ensimmäisinä siptiläisistä Swecon tiloihin Ilmalaan”, Siptin toinen perustaja Teemu Rahikainen kertoo. ”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Siptin kanssa useissa projekteissa ja vaikuttuneita heidän korkealaatuisesta osaamisestaan" teksti ja kuva SWECO Siptistä tuli vuoden vaihteessa toteutuneen yrityskaupan myötä osa Swecoa. Sweco on Euroopan johtava suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys, joka toimii Suomessa 28 paikkakunnalla. 4 Siptisti
1950-luvulla Koskelaan valmistunut ja 2000-luvun alussa laajennettu raitiovaunuvarikko korvautuu käynnissä olevassa hankkeessa uudella varikolla. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa osapuolina ovat Kaupunkiliikenne Oy, Skanska, Sweco, Sipti, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT. Työt käynnistyivät vanhan varikon purulla ja maaperään sijoitetun tekniikan siirrolla uusien pohja- rakenteiden tieltä. Allianssihankkeen kehitysvaiheessa on jo tehty esirakentamistöinä muun muassa vanhan kalustohallin purkaminen ja halkaisijaltaan 1200-millimetrisen hulevesiviemärin siirto pois tulevan varikkorakennuksen tieltä. Allianssin toteutusvaihe käynnistyi vuoden 2025 alussa, jolloin vanhan varikon purkutyöt aloitettiin. Oleellinen osa suunnitteluprosessia on ollut olemassa olevien vanhojen rakenteiden ja hankkeen tulevien rakenteiden tietomallintaminen. Sen ansiosta voi muunnella lopullisia rakenteita niin, että lopputulos on optimaalinen sekä teknisesti ja kustannuksiltaan että myös hiilijalanjäljen minimoinnin kannalta. Sipti Oy Helsingin Koskelaan allianssimallilla rakennettava uusi raitiovaunuvarikko on haastava kohde sekä teknisesti että tavoitteiltaan. Varikon pohjat on vahvistettava lyöntipaaluin ja paalulaatoin, joiden suunnittelussa otetaan huomioon geoteknisten realiteettien lisäksi koko hanketta koskeva tavoite minimoida hiilipäästöt. CO2-tavoitteet vaikuttavat myös tontilla tarvittaviin pilaantuneen maan kunnostusratkaisuihin. Koskelan varikko mallintuu ja rakentuu tarkasti Sipti Environment Sipti Infra teksti VESA TOMPURI kuvat MARGIT LINDHOLM ja BUSINESS NEWS 5 Siptisti Geotekninen suunnittelija Jimi Koivuoja on perehtynyt syvällisesti myös tietomallintamiseen.
”Tontin maaperässä on vanhoja teräsbetoni- ja puupaaluja. Ne saavat jäädä maaperään, mutta niiden sijainti on otettava suunnittelussa tarkasti huomioon, jotta pystytään välttämään paalutuksissa työmaalla syntyviä ongelmia”, kertoo kohteen geotekninen suunnittelija Jimi Koivuoja, joka on lisäksi perehtynyt syvällisesti tietomallintamiseen. ”Koskelan varikko on rakentunut aikoinaan palanen kerrallaan, joten olemme tarkasti kirjanneet tietomalliin jokaiselle vanhalle paalulle arkistolähteen ja aineiston perusteella arvioidun sijaintitarkkuuden”, Koivuoja lisää. Mallinnus on mahdollistanut myös sen, että kohteen suunnittelijat yhdessä tuotannon kanssa ovat voineet tutkia suurta määrää erilaisia vaihtoehtoja tehokkaasti. Tämä on erittäin tärkeää tässä kohteessa, sillä tilaajana toimivan Kaupunkiliikenne Oy:n tavoitteena on minimoida työmaan ja valmiin rakennuksen hiilidioksidipäästöt. Tätä varten hankkeen sisälle on perustettu erityinen hiilibudjetti, joka mahdollistaa perusteltuja poikkeamisia puhtaasti teknis-taloudellisista optimiratkaisuista. ”Esimerkiksi heikosti kantavilla tontin osilla perusratkaisuksi valikoitunutta paalulaattaa tarkasteltiin ja rajattiin kehitysvaiheessa erityisesti juuri hiilinäkökulma edellä, mikä on poikkeuksellista. Tavanomaisesti keskitymme kustannusten optimointiin, mutta tässä tapauksessa on saavutettu paras lopputulos vielä isommassa kuvassa”, Koivuoja toteaa. Geotekniikalla voi vaikuttaa CO2-tavoitteisiin Kokeneimmilla siptiläisillä on tuntumaa Koskelan varikon tonttiin jo vuosikymmenten takaa, jolloin suunniteltiin ja rakennettiin alkuperäisen varikkorakennuksen laajennus. Sipti-Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki kertoo olleensa aikanaan tutkimassa Koskelan varikon puupaaluperustuksia jo vuonna 2004. ”Vanhoja puupaaluja jää nytkin tontille, mikä tavallaan palvelee myös hankkeen CO2-tavoitteita. Kaikkein keskeisin asia hankkeen CO2-tavoitteiden kannalta kuitenkin on betonirakenteiden optimointi. Tähän kiinnitämme huomiota siis myös geosuunnitelmissa, jotka esittelemme allianssiryhmässä”, Kärki kertoo. Alkuvuonna Sipti-yhtiöistä tuli osa Swecoa, joka on myös osa allianssia. Sipti-yhtiöistä Sipti Infra on virallisena osapuolena allianssissa, mutta myös muut Sipti-yhtiöt tuovat osaamispanostaan kokonaisuuteen: varikkoalueen esirakentamistöinä siirretyn hulevesiviemärin paalulaatan rakennesuunnittelusta vastasi Ville Salo ja varikkoa reunustavan vanhan kivitukimuurin kunnostussuunnittelusta Ossi Rintala (kuvassa alla). ”Kyseessä on yli 200 metriä pitkä ladottu gravitaatiotukimuuri, joka valmistui jo 1950-luvulla. Suunnittelu on tässä Kivimuuri, poikkileikkaus vuoden 1951 suunnitelmasta, kivimuurin sisässä ilmatila. 6 Siptisti
tapauksessa ennen kaikkea sen varmistamista, ettei rakenteessa tapahdu tontin kaivantotöiden yhteydessä haitallisia siirtymiä. Tämän seuraamiseksi muuriin on kiinnitetty suunnitelman mukaisesti kiintopistepultit kymmenen metrin välein. Rakennetta tullaan seuraamaan koko työmaan ajan ja mahdollisesti sen jälkeenkin. Muurin kannalta välttämättömät kunnostustoimenpiteet kartoitettiin. Jos myöhemmin nähdään tarpeelliseksi, muuriin tehdään myös laajempia korjaustoimenpiteitä”, Rintala kertoo. Hankkeessa on mukana myös Sipti Envi, jonka toimitusjohtaja Petra Pihlainen tuntee tontin yli 20 vuoden takaa. Jo tuolloin oli tiedossa, että tontin maaperä sisältää haitallisia yhdisteitä, jotka viimeistään uutta rakennettaessa tulee poistaa. ”Olen vuosien aikana ollut toistuvasti tekemisissä Koskelan varikon maaperän haitta-aineiden ja pohjavesien kanssa, tosin ihan viime vuosina ennen tätä rakentamisvaihetta hieman vähemmän. Kuten muissakin rakentamiseen liittyvissä asioissa, myös PIMAn osalta on pyritty miettimään tekniikoita ja toimintatapoja, jotka tukevat koko hankkeen CO2-tavoitteita”, Pihlainen kertoo. Kaikki kunnostaminen kuitenkin vaikuttaa sekä hankkeen kustannuksiin että sen kokonaispäästöihin. Siksi maaperän kunnostamistavoitteita asetettaessa on noudatettu riskiperusteista lähestymistapaa: niitä tontin osia kunnostetaan, joiden kunnostamatta jättäminen olisi todellinen riski tulevalle varikkotoiminnalle – huomioiden rakentamisen vaatima kaivutaso. ”Koskelan varikkohankkeelle on asetettu tavoitteet jo hankevalmisteluvaiheessa. Vastuullisuuden osalta tavoitteeksi asetettiin olla ympäristövastuullisuuden edelläkävijä. Haluamme korkeilla tavoitteilla varmistaa sen, että saamme aikaiseksi konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että korkeat tavoitteet, jotka eivät ole vain sanahelinää vaan näkyvät jatkuvasti arjessa, ovat todella motivoivia”, toteaa tilaaja- organisaation projektipäällikkö Lotta Koski-Lammi. Työmaa jatkuu vuosia Allianssihankkeena toteutettava Koskelan varikko on esirakentamistöinä toteutetun, uuden varikkohallin paikalla Kuvassa Tuomas Kärki ja Skanskasta Aleksi Järvinen sijainneen hulevesijohdon siirron jälkeen edennyt toteutusvaiheeseen. Se aloitettiin kahden vanhan varikkorakennuksen purulla, mitä seuraa lähes koko tontin paaluttaminen. Hulevesiviemärin paalulaatat valettiin elo-lokakuussa 2024. Tämän jälkeen toteutetun johtosiirron jälkeen oli mahdollista aloittaa kahden vanhan varikkorakennuksen purkutyöt. Purkutöiden edettyä riittävän pitkälle päästään paaluttamaan. ”Paalutettavaa on niin paljon, että töitä on aikataulusyistä vaiheistettava järkevästi. Toisin sanoen samaan aikaan yhdessä paikassa tehtävien paalutustöiden kanssa on toisaalla meneillään jokin toinen työvaihe”, kertoo hankkeen infrarakentamisen projektipäällikkö Aleksi Järvinen Skanskasta. Vaiheistus on paikallaan siksikin, että tontti on erittäin ahdas. Samaan aikaan pohjarakentamisen kanssa etenee pilaantuneiden maiden kunnostustyöt ja lisätutkimukset. Niitä analysoimalla selviää lopullisesti pilaantuneen maan määrä ja sen sisältämien haitta-aineiden kirjo. 7 Siptisti Kuva: Business News
teksti VESA TOMPURI kuvat MARGIT LINDHOLM ja LASSI PEKKA TILANDER, havainnekuva HUTTUNEN-LIPASTI ARKKITEHDIT OY Sipti Oy 8 Siptisti Siuntion Pickalaan valmistuu maailmanluokan golfkenttä Rock Golf Oy rakennuttaa uutta yhdeksän reiän par 3 -golfkenttää, joka avataan pelaajille kesäkuussa 2025. Rakennuttaja markkinoi Rock-kenttää maailman parhaana par 3 -kenttänä. Visuaalisesti vaikuttava Rock klubirakennuksineen ja huoltohalleineen on suunnittelukohteena vaativa ja monipuolinen sekä geo- että rakenneteknisesti. Siuntiossa toimiva Rock Golf Oy yhdeksän reiän Rock-kenttineen tulee kuulumaan Suomen golfkeskusten ehdottomaan kärkeen. Ideaa lähtivät keväällä 2021 edistämään Pickalassa asuvat golffarit Kari Karvinen ja Jussi Nurmio. Marraskuussa 2023 Jussi luopui osuudestaan, ja Kari otti kokonaisvastuun kenttähankkeesta. Sipti on ollut mukana hankkeessa kesällä 2022 suoritetusta pohjatutkimusvaiheesta lähtien. Geotekninen suunnittelu käynnistyi kentän rakentamisen alkuvaiheessa. ”Golfkenttien suunnittelussa on oleellista, ettei kaikkea lyödä liian aikaisin lukkoon, koska kaikkia suunnitteluun vaikuttavia osatekijöitä ei voi ratkaista pöydän äärellä. Tämän hankkeen erityispiirteitä ovat erittäin vaativat pohjaolosuhteet ja mittavat vesiesteet tukiseinärakenteineen. Valitsimme suunnittelutoimiston, jossa on tähän vaadittavaa osaamista ja joka lisäksi on toiminnassaan joustava”, kertoo projektijohtaja Hannu Jalkanen. Valinta osui Siptiin, jolla edellä mainittujen vaatimusten lisäksi oli käytettävissään riittävät resurssit tähän vaativaan hankkeeseen. ”Aluehan on valtavan laaja, 16 hehtaaria. Geologia vaihtelee turve- ja savimaista kantaviin kitkamaihin ja jäkäläpeitteisiin kallioihin”, kertoo Siptissä hankkeen pohjarakennussuunnittelusta vastaava Ossi Rintala. Hankkeeseen sisältyi pehmeiden maakerrosten pilari- stabilointia, tierakenteita, vedenpitäviä maapatoja, maansiirtoa ja täyttötöitä, louhintaa, porapaalutusta, puurakennetöitä, hulevesijärjestelmiä, vesialtaiden virtauksensäätöjärjestelmiä, kunnan painejätevesiviemärin ja vesijohdon väistölinjojen rakentamista sekä maisemarakentamista. Suurin korkeusero kenttäalueella on noin 15 metriä ja kentän viidessä, kokonaispinta-alaltaan noin 2,5 hehtaarin, vesialtaassa on syvyyttä kaksi metriä. Vaikka altaiden vesisyvyys on maltillinen, ne ovat geoteknisesti vaativia. Kuivatyönä tehtävät vedenpitävät maapatoseinät sekä altaiden vedenpintaa säätelevät virtauksensäätökaivot ja putkistot pitävät vedenpinnan kentän valmistuttua vakaana. Altaiden reunarakenteiden stabiliteetti varmistetaan niin ikään kuivatyönä tehtävällä porapaaluseinärakenteella. Alueen hulevesijärjestelmän rakentamisessa on golfkentän, klubirakennuksen ja huoltohallin sekä myöhemmin katuverkon ja asuintonttien hulevesijärjestelmästä purkautuvien vesien ohjaaminen tehty kentän vesialtaisiin, joiden vesi tullaan kesäaikana käyttämään kentän kasteluun. Kentän alue sijoittuu happamien sulfidimaiden esiintymisalueelle. Maaperästä löytyikin yhden altaan kohdalta myös sulfaattipitoisia maamassoja, joita voidaan käyttää rakenteisiin vain rajoitetusti. Tässä tapauksessa löytyi luova ratkaisu: sulfaattimaat sijoitettiin vesialtaiden pohjalle hapettomaan tilaan, jolloin niistä ei aiheudu haittaa alueen vesistölle. Kentän alueen lävistivät Siuntion kunnan vesijohto ja painejätevesiviemäri, jotka sijaitsivat kentän vesialtaiden kohdilla. Työhön kuului vesijohdon ja painejätevesiviemärin uuden linjauksen rakentaminen kenttäalueen ulkopuolelle. Kenttä oheisrakennuksineen valmistuu kesäksi 2025, mutta rakentaminen kentän läheisyydessä tulee myöhemmin jatkumaan. Kenttää ympäröiville noin 28 hehtaarin maille
sijoittuvan uuden Pickala Rock Resort -asuinalueen asemakaava on hyväksytty Siuntion kunnanvaltuustossa. Kaavan vahvistuttua alueelle rakentuu noin 150 asunnon pientalokokonaisuus, johon tulee kallioiseen mäntymetsään sulautuvia korkeatasoisia omakoti- ja rivitaloja. Asuinalueen katuverkosto ja kunnallistekniikka luovutetaan Siuntion kunnalle niiden valmistuttua. Hulppea klubirakennus Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ovat käynnissä uuteen kenttäkokonaisuuteen kuuluvat klubirakennuksen ja huoltohallin talonrakennustyöt. Klubirakennuksen kellarikerros on sijoitettu louhittuun kallioon. ”Kaarevine flyygelimuotoineen klubitalo on hieno taideteos. Rakennuksen kellarikerros on betonirakenteinen, ylempien kerrosten runko puolestaan liimapuuta. Kentän puolelle avautuu hieno näkymä lasijulkisivujen läpi”, Ossi Rintala kertoo. Klubirakennus on sijoitettu luontevasti kallioiseen mäntymetsäiseen maastoon. Klubin ympäristössä on säilytetty alueelle luontaisia piirteitä, kuten kilpikaarnaisia mäntyjä, jäkäläkallioita ja kunttapohjaista maastoa, joita on korostettu rakennetuilla kulkuväylillä sekä kivimuureilla. "Golfkentän suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään lopputulokseen, joka näyttää siltä, että kenttä olisi aina sijainnut siinä. Mitä paremmin rakennetut alueet saadaan sovitettua olemassa olevaan luontoon sitä helpommin tavoitteeseen päästään. Kiitos hyvän tiimin olemme Rock Golfin kohdalla mielestäni onnistuneet tässä erinomaisesti", toteaa kentän suunnitellut golfkenttäarkkitehti Lassi Pekka Tilander. Käytännöllinen huoltohalli Kentänhoitokoneiden ylläpitoon ja huoltoon tarkoitettu huoltohalli on sijoitettu golfkentän laidalle kentän suunnalta tarkasteltaessa lähes näkymättömiin. Hallin perustukset on louhittu kallioon, jolloin halli on saatu korkeusasemaltaan istutettua ympäristöön sopivaksi. Samalla on otettu huomioon konekaluston vaivaton liikkuminen piha-alueelle ja halliin sekä huleveden hallinta. Kuvassa vasemmalta Siptissä hankkeen pohjarakennussuunnittelusta vastaava Ossi Rintala, Rock-kentän rakentamishankkeen projektijohtaja Hannu Jalkanen, hallituksen puheenjohtaja, omistaja Kari Karvinen ja Rock Golfin toimitusjohtaja Andrea Nyman. Siptisti 9
Pohjatutkimusten teko on normaalisti hankkeen kuin hankkeen ensimmäinen vaihe, ja useimmiten tekemiseen on riittävän pitkä varautumisaika. Sekään ei ole harvinaista, että jo käynnissä olevalla työmaalla tarvitaan eri syistä lisätutkimuksia. Tällöin on suuri etu, jos pohjatutkimusten tekijällä on kapasiteettia vastata tilaajansa tarpeisiin viivytyksettä. ”Toimitusaikakysymys voi joskus olla hyvinkin tärkeä. Kun resurssit järjestyvät omasta takaa, voi olla varma siitä, ettei asiakas joudu odottamaan”, perustelee Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko. Vulkko arvioi yhtiön kokoon nähden kohtalaisen suuren kairavaunuinvestoinnin maksavan itsensä takaisin runsaassa viidessä vuodessa. Vaunun käyttöaste on ollut Vulkon mukaan tähän mennessä koko ajan sata tai lähes sata prosenttia. Yksi viimeisimmistä kohteista on Käpylän päiväkotityömaan pohjamaan tutkiminen Kotkan Karhulassa. Kairavaunu sopii kaikkiin maaperätutkimuksiin Kymen Sipti hankki hiljattain sekä perinteisiin pohjatutkimuksiin että muun muassa ympäristöteknisiin tutkimuksiin soveltuvan kairavaunun. Samalla yhtiö palkkasi kaksi kairaajaa, jotka ovat nopeasti käytettävissä myös muiden Sipti-yhtiöiden kohteisiin. Pohjatutkimuksen kanssa samanaikaisesti kunnostettiin rakennuspaikan maaperää, jossa havaittiin samaan aikaan käynnissä olevissa rakennuspaikan valmistelutöissä pilaantuneisuutta. Kunnostuksen valvonnan suoritti Sipti Environment Oy. Kunnostustyötä ja uudisrakennuksen pohjatutkimuksen teetti Kotkan kaupunki. ”Omia kohteita on runsaasti, mutta niitä on paljon myös muiden Sipti-yhtiöiden kohteissa. Erityisesti ympäristökohteissa vaunulle on käyttöä, koska sen avulla onnistuu myös näytteiden otto pilaantuneesta maaperästä”, Vulkko kertoo. Vaikka Kymen Siptillä on hyvä tilauskanta omalla maantieteellisellä alueellaan, kairavaunu kairaajineen on käynyt viime aikoina paljon myös muualla Suomessa, muun muassa Helsingin seudulla. Uusiutuvan energian kohteissa tarvittavia kairauksia Kymen Siptin kairaajat ovat käyneet tekemässä myös kauempana eri puolilla Suomea. teksti VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI Sipti Environment Kymen Sipti 10 Siptisti
Aleksi Leppälä (Sipti Environment Oy), Juha Kaunola (Kotkan kaupunki) ja Verneri Vulkko (Kymen Sipti Oy) Jarmo Hellberg ja Markku Ranck tutkivat kairavaunun avulla Käpylän uuden päiväkodin pohjia Siptisti 11
Kotkan Seurahuone laajenee ahtaalla tontilla Kotkan keskustassa yli puolen vuosisadan ajan hotelliasiakkaita palvelleen Original Sokos Hotel Seurahuoneen majoituskapasiteetti yli puolitoistakertaistuu meneillään olevassa laajennus- ja peruskorjaushankkeessa. Laajennusosa oli painumien eliminoimiseksi järkevää perustaa kallioon ulottuville porapaaluille sekä kallionvaraisesti. 1960-luvulla toimintansa aloittanut Kotkan Seurahuone kuuluu Sokos Hotels -ketjuun. 15 vuotta sitten 70 huoneella laajennetun hotellin huoneluku kasvaa nyt 55 huoneella, jotka peruskorjattavien huoneiden tavoin tulevat asiakkaiden käyttöön heinäkuussa 2025. Hanke käynnistyi konkreettisesti joulukuussa 2023, jolloin Kymen Siptin kairaajat tutkivat laajennusosan pohjat. ”Kallion pintaa etsittiin ja myös löydettiin. Vaikka mitään pohjakarttoja ei tältä tontilta ollut käytössä, pystyimme etukäteen varautumaan siihen, mitä tutkimuksissa löytyisi. Hyvästä paikallistuntemuksesta oli tässä merkittävää hyötyä”, kertoo Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko. Tutkimusmenetelmänä oli porakonekairaus, jolla juuri ja juuri mahduttiin operoimaan alle viisi metriä korkeassa hotellin parkkihallissa. Korkeusrajoitteen vuoksi jatkettavien porapaalujen käyttämiselle ei Vulkon mukaan juuri ollut vaihtoehtoja. ”Viidestä senttimetristä oli kiinni, että saatiin poravaunu mahtumaan kellariin”, Vulkko kertoo. Pohjatutkimusten valmistuttua vuoden 2023 joulukuussa Kymen Sipti pääsi viimeistelemään pohjarakennussuunnitelmat ennen kuin pääurakoitsija Recset Rakennus Oy eteni urakassaan runkotöihin. Laajennusosan betoKymen Sipti teksti VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI Seurahuone sijaitsee paraatipaikalla Kotkan keskustassa 12 Siptisti
Verneri Vulkko ja Ville Vanhala toteavat pohjatutkimusten, pohjarakenteen suunnittelun ja uusien pilarien valujen sujuneen hyvin. Niin pohjatutkimukset kuin myös muut äänekkäät työt on ollut sallittua aloittaa aamuyhdeksältä nielementtirunko valmistui kesällä 2024, ja loppuvuoteen mennessä oli edetty taloteknisiin ja väliseinätöihin. Valmista on Recsetin työnjohtaja Ville Vanhalan mukaan tulossa kesän 2025 Kotkan Meripäiviin mennessä. Recset Rakennus on noussut lyhyessä ajassa merkittäväksi urakointiliikkeeksi eteläisessä Suomessa. Yhtiö aloitti infraurakoitsijana, mutta on laajentanut toimintaansa talonrakentamiseen. Toimistot Recsetillä on sekä Tuusulassa että Kouvolassa, josta käsin yhtiö operoi koko Kaakkois-Suomessa. ”Meillä on hankkeita käynnissä sekä eteläisessä että pohjoisessa Kymenlaaksossa Utin ambulanssikopterihallista K-kauppaan Kouvolassa ja opiskelija-asuntoihin Kotkassa. Kotkan Seurahuone istuu meille niin ikään hyvin, sillä toteutamme sekä uudis- ja laajennus- että peruskorjauskohteita”, Vanhala kertoo. Seurahuoneen työmaalla yksi vaativimmista vaiheista on ollut uusien pilarien valu olemassa olevan betonisen pihakannen läpi ja edelleen paikoitushallin lattiatasoon asti. Yläpuolisista hotellikerroksista kertyvät pilarikuormat ovat suuret, ja niiden suuruus oli merkittävä lähtötieto porapaalutusta suunniteltaessa. Myös uuden talotekniikan mahduttaminen alakattoon huonekorkeuden pysyessä ennallaan on vaatinut osaamista sekä suunnittelupöydän ääressä että työmaalla. Marraskuuhun mennessä työt olivat edenneet vaiheeseen, jossa hotellin vanhaa osaa peruskorjattiin seitsemännessä kerroksessa samaan aikaan kun laajennusosassa asennettiin kolmannen kerroksen väliseiniä. Yksi aliurakoitsijoista on lappeenrantalainen Maalausliike Peuhkuri, jonka juuret juontavat samoille aikakausille, jolloin Kotkan Seurahuone aloitti majoitustoimintansa. Muutoinkin suuri osa työmaan urakoitsijoista on Kaakkois-Suomesta; tekijät tuntevat toisensa ja toistensa vahvuudet. 13 Siptisti
teksti VESA TOMPURI kuvat MARGIT LINDHOLM, SIPTI ja VARHA Sipti Oy 14 Siptisti Turun T-sairaalan laajennus on nyt työmaavaiheessa Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala laajenee toimivan sairaalaympäristön keskellä, jossa maaperä on turkulaisittain poikkeuksellinen. Pehmeikköä löytyy, mutta samalla tontilla on myös lohkareista kitkamaata ja koostumukseltaan vaihtelevaa täyttömaata. Tämä on vaatinut geotekniseltä suunnittelulta paljon. Turun yliopistollinen keskussairaala eli TYKS on rakennuttanut uusia ja peruskorjannut vanhoja tiloja säännöllisesti vuosien ajan. Vanhimpien kantasairaala-alueen rakennusten historia ulottuu 1880-luvulle. Peruskorjausten ja käyttötavan muutoksilla on rakennusten elinkaarta saatu pidennettyä. Samaan aikaan on tarvittu runsaasti uusia tiloja, mikä on vaatinut arkkitehdeilta luovia ratkaisuja. Yksi laajennus on toteutettu rakentamalla sairaala moottoritien päälle. Nyt on meneillään akuuttihoitoon keskittyvä T-sairaalan laajennus vanhalle Kupittaan Savi Oy:n tiilitehtaan tontille. Sipti on toiminut tässäkin hankkeessa pohjarakennesuunnittelijana. ”Laadimme suunnitelmat hyvissä ajoin ennen hankkeen etenemistä työmaavaiheeseen. Toimeksianto on silti jatkunut tarpeellisilta osin pidemmällekin. Kun projektinjohtourakoitsija YIT ilmoitti meille mobiilinosturien lopulliset paikat, tarkensimme suunnitelmia tältä osin”, kertoo Siptin projektipäällikkö Mika Rantala. Tarkkaan ottaen kyse oli siitä, että kaivannon tukiseinän kallioankkureiden määrää lisättiin paikallisesti niin, että rakenteen mitoitus on riittävä nosturikuormat huomioon ottaen. Perussuunnitelman mukaisesti Savitehtaankadun puoleinen tukiseinä toteutettiin porapaalusettiseinänä, jossa porapaalut on sijoitettu 1,6 metrin välein ja ankkuroitu kallioon. ”Tavanomainen teräsponttiseinä ei tullut kyseeseen maaperän kivisyyden takia. Settiseinä on tässä paras ratkaisu, koska se voidaan asentaa kiviseen maaperään”, Rantala kertoo. Asennus eteni käytännössä niin, että urakoitsija kaivoi metrin kerrallaan, minkä jälkeen viiden millimetrin paksuinen settiseinälevy hitsattiin porapaaluun kiinni. Kaivun edetessä asennettiin vaakapalkit ja kallioankkurit. Syvimmälle osuudelle tarvittiin kolme tukitasoa. Seinän taakse jäänyt tyhjätila täytettiin betonilla, jotta piha-alueelle ei myöhemmin syntyisi painumia. TYKS:in kohde on hyvä esimerkki siitä, miten nykyisten kommunikaatiotapojen myötä on vaivatonta tehdä asiantuntijayhteistyötä valtakunnallisesti. Mika Rantala työskentelee Siptin palveluksessa Kuopiossa, mistä käsin hoidettavaksi projekteja on kertynyt Turun lisäksi myös pääkaupunkiseudulta ja muualta Uudeltamaalta, jossa esimerkiksi katu- ja kunnallisteknisten kohteiden pohjarakennesuunnittelua on tilattu Siptiltä, myös yhtiön Kuopion toimipisteeltä. ”Toki meille Pohjois-Savo on keskeistä toiminta-aluetta jatkuvasti. Esimerkiksi kouluhankkeiden pohjarakennesuunnitelmia on meneillään runsaasti. Lisäksi olemme saaneet viime aikoina toimeksi myös asuinrakennushankkeiden geoteknistä suunnittelua.” Toinen laajennusvaihe käsitti akuuttihoidon tiloja, jotka sijaitsevat kahdessa uudessa rakennusosassa. Nämä on erotettu toisistaan lasikatteisella valopihalla, joka on jatkoa nykyiselle valopihalle. Yhteen rakennusosaan on sijoitettu niin kutsutut kuumat toiminnot ja se sisältää muun muassa leikkausosaston, ICU:n, tarkkailuosastot, MRI-osaston, ensiapuosaston, laboratorion, sterilisointikeskuksen sekä muita tukipalveluita. Toinen rakennusosa sisältää muun muassa kuvantamisosaston,
”Tavanomainen teräsponttiseinä ei tullut kyseeseen maaperän kivisyyden takia." 15 Siptisti Turun yliopistollinen keskussairaala laajenee toimivan sairaalaympäristön keskellä stroke-yksikön, CCU:n, perusterveydenhoidon poliklinikan sekä hallinnon tiloja. Kupittaan Saven tehdas sijaitsi nykyisen TYKSin T-sairaalan tienoilla Itäharjun kaupunginosassa. Paikalla on harjoitettu keramiikka-alan toimintaa jo 1700-luvulta lukien(1). Yhtiöllä oli myös oma rautatie, Kupittaan savirata, saven kuljettamiseen Halisista Aurajoen rannalta tehtaalle. Swecon suunnittelijat suunnittelevat laajoja ja haastavia sairaalahankkeita Suomessa. Turun yliopistollinen keskussairaalan tontti alkaa olemaan nykyään jo kohtalaisen täyteen rakennettu ja laajennustarpeet toivat nyt rakennettavaan kohteeseen lisähaastetta. Turun T-sairaalan ensimmäinen laajennusvaihe käsitti uuden seitsemänkerroksisen vuodeosastorakennuksen, jonka kahdessa alimmassa kerroksessa on poliklinikkatiloja. Laajennussuunta T-sairaalan sairaalatoiminnalle löytyi aikoinaan junaradan ja moottoritien toiselta puolelta vanhan teollisuuskiinteistön lopetettua toimintansa. Vanha ja uusi sairaala yhdistettiin radan ja tien yli kulkevalla pysäköintilaitoksella, jonka uumenissa kulkivat myös sairaaloita yhdistävät käytävät. Myös olemassa oleva kolmikerroksinen PKL-rakennus korotettiin kuusikerroksiseksi. PKL-rakennuksen ylimmät kerrokset ovat vuodeosastoja. Kun ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2009, oli sairaalassa 200 sairaspaikkaa.
Microsoft rakennuttaa kolme datakeskusta Uudellemaalle Microsoft rakennuttaa tällä vuosikymmenellä datakeskuksen Espooseen, Vihtiin ja Kirkkonummelle. Sipti Environment Oy laati YVA-selvitykset kaikkiin kolmeen kohteeseen yhdessä Swecon kanssa. Rakentaminen kaikissa kohteissa on aloitettu. Suomesta on tullut tällä vuosituhannella merkittävä kansainvälisten yritysten datakeskusten sijaintimaa. Infrastruktuuri on kunnossa eli sähköä riittää verkosta kaikissa tilanteissa, mikä on yksi keskeisistä kriteereistä paikkaa valittaessa. Toinen tärkeä seikka liittyy ilmastoon: täällä tarvitaan datakeskuksista saatavaa lämpöenergiaa. Suuri osa Suomen jo käytössä olevista datakeskuksista sijaitsee etelärannikolla, pääosin Uudellamaalla. Uudellemaalle osui myös Microsoftin valinta yhtiön käydessä läpi vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. ”Espooseen, Vihtiin ja Kirkkonummelle rakennettavat datakeskukset muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Vaikka kaikki kolme datakeskusta toimivat itsenäisesti, ne myös tarvittaessa voivat kompensoida toisiaan. Niiden keskinäinen etäisyys on tältä kannalta tärkeä seikka”, kertoo Microsoftin datakeskushankkeen ympäristöpäällikkö Inna Harju. YVA-selvityksissä tuotiin esiin datakeskusten sijaintipaikan valintakriteerit. Yksi keskeinen kriteeri oli riittävän suuri yhtenäinen rakennusalue, jossa kaavoitus mahdollistaa datakeskuksen rakentamisen. Muita kriteerejä ovat hyvät liikenneyhteydet, datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus, hyvät kuitu- ja sähköverkkoyhteydet sekä muun kaupunkitekniikan läheisyys. YVA-prosessin vaatimat selvitykset on jo tehty, ja niiden laadinnassa tuli keskittyä hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen ympäristövaikutusten kannalta. ”Esimerkiksi hulevesien hallinnasta oli laadittava alustava suunnitelma. Lisäksi oli selvitettävä datakeskuksen rakentamisen liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset pohjavesiin ja maaperään sekä päästöt ilmaan ja vesistöön”, Pihlainen kertoo. YVA-selvitys on valmis, mutta Siptin toimeksianto jatkuu Inna Harjun mukaan myös rakentamisvaiheessa. Kaikkien kolmen datakeskuskohteen ensimmäiset rakennusvaiheet valmistuvat vuonna 2026 ja loput datakeskusalueiden rakennukset ovat valmiit 2030-luvun alkupuolella teksti VESA TOMPURI havainnekuvat MICROSOFT henkilökuva BUSINESS NEWS Sipti Environment 16 Siptisti
Kuva (illustraatio): Tältä tulevat näyttämään Microsoftin nyt rakenteilla olevat datakeskukset. "On selvitettävä datakeskuksen rakentamisen liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset pohjavesiin ja maaperään sekä päästöt ilmaan ja vesistöön." 17 Siptisti Kuva: Business News Kuvat (illustraatiot): Microsoftin nyt rakenteilla olevat datakeskukset
Sipti Environment teksti VESA TOMPURI kuva IIDA-MARIA RÄSÄSEN ARKISTO Iida-Maria Räsänen ymmärtää kemikaalien liikkeet Ympäristösuunnittelijana lokakuussa 2024 Sipti Environment Oy:ssä aloittanut Iida-Maria Räsänen on perehtynyt jo ympäristötieteiden maisteriopinnoissaan siihen, miten erilaiset kemikaalit ja alkuaineet liikkuvat, muuntuvat ja vaikuttavat ympäristössä. Osaamisensa myötä hän tuo syvällisen panoksensa projekteihin, joissa selvitetään esimerkiksi maaperän mahdollista pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta hankealueella tai arvioidaan hankkeiden ympäristövaikutuksia. Iida-Maria Räsänen on Sipti Environment Oy:n uusi ympäristösuunnittelija Suomessa on tiedossa tuhansia pilaantunutta maata sisältäviä alueita, ja lisää löytyy sitä mukaa kun pilaantuneisuustutkimuksia tehdään rakennushankkeiden, maankäytön suunnittelun ja muutosten yhteyksissä eri hankealueilla. Maaperän pilaantuneisuustutkimuksista, puhdistustarpeen arvioinnista ja ympäristöteknisestä valvonnasta onkin tullut keskeinen osa erilaisten hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. ”Oma tietämykseni painottuu maaperän ja erilaisten haitta-aineiden ominaisuuksiin siihen, miten eri kemikaalit ja aineet missäkin maaperässä liikkuvat sekä siihen, millaisia vaikutuksia niillä voi olla ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Tämä antaa hyvän perustan kehittyä käytännön projektiosaajaksi PIMA-hankkeissa, kunhan työkokemusta kokeneiden kollegoiden parissa kertyy lisää”, biogeokemian alalta yliopistollisen lopputyönsä tehnyt Iida-Maria kertoo. Iida-Marian maisterivaiheen sivuaineena oli ympäristöoikeus, minkä ansiosta erilaisten lakitekstien ja säädösten tulkinta on hänelle tuttua. Ympäristölainsäädännöllä on keskeinen merkitys kaikkeen ympäristöön vaikuttavaan toimintaan, ja lainsäädännön vaatimukset onkin otettava huomioon useimmissa suurissa rakennushankkeissa. Ennen merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden toteuttamista toiminnanharjoittajan on lainsäädännön velvoittamana vastattava YVA- eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta. ”On tärkeää, että YVA tehdään laadukkaasti ja kattavasti, jotta hanke voi edetä luvitusvaiheeseen. Lupaviranomaiset ottavat YVA-asiakirjat huomioon päätöksenteossaan.” Ympäristölakien tuntemus on välttämätöntä myös esimerkiksi silloin, kun hanketta suunnitellaan ympäristöllisesti herkälle alueelle, kuten Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle alueelle tai sen läheisyyteen. ”Tällöin hankkeelle voi olla tarpeellista laatia Natura-arvioinnin tarveharkinta, jossa selvitetään hankkeen mahdolliset vaikutukset alueen suojeltuihin luontotyyppeihin ja suojeltuihin lajeihin. Näin saadaan selville, vaatiiko hankkeen toteuttaminen varsinaista Natura-arviointia ja viranomaisen myöntämää lupaa.” Luonto on Iida-Maria Räsäselle tärkeä osa elämää myös vapaa-ajalla. Merkittävän osan vapaa-ajastaan hän käyttää luonnossa liikkumiseen, mihin hän kesäisin ja syksyisin liittää marjastus- ja sienestysharrastuksen. Ympäri vuoden ulkoilemassa on mukana koira, nelivuotias bordercollie Rio, jota Iida-Maria tapaa viedä myös koiraharrastuksiin ja -kilpailuihin. Lajeina ovat keskittymiskykyä ja tarkkuutta vaativat rally-toko, hoopers ja nosework. ”Nämä harrastukset antavat sisältöä niin omaan kuin koirankin elämään. Rally-tokossa on aloitettu kisaaminen hyvillä suorituksilla, mikä palkitsee ohjaajaa pitkäjänteisesti tehdystä työstä. Oleellista on uuden oppiminen menemällä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tätä asennetta koetan vaalia myös työelämässä.” 18 Siptisti
Leija Lahtinen hallitsee ympäristöhankkeissa kokonaisuuksia Ympäristötekniikan diplomi-insinööri Leija Lahtinen palasi Sipti Environment Oy:lle töihin vuoden 2024 alussa oltuaan välillä lähes neljän vuoden ajan äitiysvapaalla. Ennen tätä hän oli työskennellyt uudessa yhtiössä vuoden päivät ensimmäisenä toimitusjohtaja Petra Pihlaisen palkkaamana työntekijänä. ”Kun palasin, saatoin todeta Sipti Envin kasvaneen neljän työntekijän yhtiöstä lähes kymmenhenkiseksi. Ilmapiiri oli edelleen sama eli hierarkialtaan matala ja avoin. Kaikesta voi keskustella ja kukin voi tehdä sitä, missä on parhaimmillaan.” Projektien määrä oli vastaavasti runsaassa neljässä vuodessa kasvanut huomattavasti. Ne olivat myös entistä suurempia ja aiempaa monipuolisempaa osaamista vaativia. Tämä oli Leijan näkökulmasta pelkästään hyvä asia, koska hänelle oli kertynyt opintojensa kautta hyvät valmiudet ympäristötekniikan eri osa-alueiden lisäksi myös ympäristöjohtamiseen ja ympäristövaikutusten arviointien laadintaan. ”Pääsin heti palattuani mukaan todella isoon kansainväliseen, datakeskusrakentamiseen liittyvään YVA-projektiin. Siinä on ollut tärkeää laajojen kokonaisuuksien hallinta, mutta myös kommunikointi useiden sidosryhmien kanssa. Työkielenä tässä hankkeessa on englanti, mikä luonnistuu mainiosti siksikin, että tein maisterivaiheen pääaineopintoni englanniksi. Lisäksi olen työskennellyt aiemmin kahdessa kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joissa työkieli on ollut englanti”, projektikoordinaattorina nykyään työskentelevä Leija kertoo. YVA eli ympäristövaikutusten arviointi on tässäkin laajassa projektissa sanallinen raportti, jonka laatijan on ymmärrettävä syvällisesti laajoja ympäristöalan kokonaisuuksia. Tässä on suureksi hyödyksi ymmärrys niin riskienhallinnan matematiikasta kuin myös ympäristökemiasta ja -biotekniikasta. ”Kemia on aina kiinnostanut, enkä ole kokenut sitä lainkaan vaikeaksi. Kun lähestyy ympäristöalan insinööritieteitä kemian kautta, muodostuu ymmärrys muun muassa siitä, miten aineet liikkuvat maaperässä.” Vapaa-aikanaan 4- ja 2-vuotiaiden lasten äiti Leija Lahtinen keskittyy pääasiassa perhe-elämään. Omaa aikaakin silti jää sen verran, että hän ehtii rentoutua pitkäaikaisen West Coast Swing -tanssiharrastuksensa parissa. Siihen jää iltaisin aikaa, koska Pirkkalassa asuva Leija hoitaa työnsä tällä hetkellä lähes täysin etänä. ”Arvostan työnantajayrityksen joustavuutta. Tämä onnistuu, koska tämänhetkisissä kansainvälispainotteisissa projekteissani etäkokoustaminen on muutenkin vallitsevana käytäntönä. Kotimaassa hoidan projektikoordinaattorina ja projektipäällikkönä PIMA-kohteita, joiden kenttätöihin osallistun tarvittaessa.” Sipti Environment teksti VESA TOMPURI kuva FOTOMANNELIN 19 Siptisti
teksti VESA TOMPURI kuvat MARGIT LINDHOLM ja SPONDA Signe nousee Mannerheimintien kylkeen Toimisto- ja liikerakennus Signe Helsingin ydinkeskustassa on erittäin vaativa kohde sekä teknisesti että logistiikan ja turvallisuuden näkökulmasta. Uudisrakentamisen ensimmäisiä vaiheita oli porapaaluseinän rakentaminen tukemaan 12 metrin syvyistä kaivantoa. Uudisrakentaminen Helsingin ydinkeskustassa on ymmärrettävästi harvinaista. Vanhaa rakennuskantaa korvaaviin hankkeisiin ryhdytään vain erityisen painavista syistä. Mannerheimintie 12:n tontilla on nyt käynnissä Spondan rakennuttamana liike- ja uudisrakennustyömaa, jonka tuloksena valmistuu vuoden 2026 lopulla kahdeksankerroksinen toimisto- ja liikerakennus Signe. ”Alun perin tähtäsimme vanhan rakennuksen elinkaaren jatkamiseen peruskorjaamalla. Nykyaikaisen talotekniikan mahduttaminen muutenkin matalaan kerroskorkeuteen olisi kuitenkin tehnyt huoneista liian matalat ja rakennussäädösten näkökulmasta sopimattomat”, kertoo Spondan kiinteistökehitysjohtaja Jyri Savolainen. Uuden rakennuksen suunnittelussa muun muassa käyttömukavuus, energiatehokkuus ja muunneltavuus ovat olleet avainasemassa. Suuretkin tilamuutokset rakennuksen elinkaaren aikana ovat mahdollisia rakennuksen avarapohjaisen rungon ansiosta ilman, että joudutaan avaamaan tai purkamaan talon rakenteita. Signessä työskentelevät tulevat saamaan käyttöönsä lattiasta kattoon ulottuvilla ikkunoilla varustetut tilat, joiden viihtyisyyttä on lisätty erityisillä vihersisustus- ja äänimaailmaratkaisuilla. Rakennuksen elinkaareksi on rakennuttaja arvioinut yli sata vuotta. Käytönaikainen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin olisi ollut peruskorjatulla vanhalla rakennuksella. ”30-40 vuodessa Signen kokonaishiilijalanjälki on pienempi verrattuna peruskorjausvaihtoehtoon, kun laskelmissa on otettu huomioon sekä vanhan rakennuksen purku että uudisrakentaminen”, Savolainen toteaa. Vaativa kohde kaikilla mittareilla Työmaa käynnistyi marraskuussa 2023 vanhan, pitkään lähes tyhjillään olleen rakennuksen purulla. Heinäkuussa 2024 päättyneen purkuvaiheen aikana tontille kaivettiin Sipti Environment Sipti Oy 20 Siptisti
Kuvassa: Mikä Pöllänen, Jatke Oy Juho Somppi, Kreate Oy ja Teemu Rahikainen 12 metriä syvä kaivanto, joka oli tuettava Mannerheimintien puolelta porapaaluseinän ja kallioankkureiden avulla. Tehtävä oli vaativa, sillä kallio vietti rakennuksesta poispäin lähes 45 asteen kulmassa, mikä toi haasteita ankkureiden kiinnittämiseen. Työmaalla oli myös louhittava sen alkuvaiheessa. Louhinnoissa käytettiin elektronisia nalleja tärinähaittojen minimoimiseksi. Sekä louhinta- että purkutöiden aiheuttamaa tärinää seurattiin tärinämittareiden avulla. Sitä ennen tehtiin kalliossa koeräjäytyksiä, jotta saatiin varmuus siitä, etteivät tärinäraja-arvot ylity. Koska purku-, louhinta- ja maarakennustöitä tehtiin samanaikaisesti, niiden keskinäinen vaiheistaminen oli turvallisuuden takaamiseksi suunniteltava erityisen huolellisesti. Turvallisuuden vaaliminen purku- ja maanrakennusvaiheen aikana oli olennaista myös työmaan lähiympäristössä niin, etteivät raskaat maansiirtoautot aiheuttaisi vaaraa jalankulkijoille. Jotta tämä toteutuisi käytännössä, kevyt liikenne katkaistiin työmaakuljetusten aikana. Sama käytäntö logistiikan ja muun liikenteen turvalliseksi yhteensovittamiseksi jatkuu koko työmaan ajan. Logistiikka on avainasemassa myös työmaan tehokkaan etenemisen kannalta. Pääurakoitsija Jatke on kehittänyt hanketta varten uudenlaisen logistiikkaratkaisun, jossa logistiikka on nivottu osaksi tahtituotantoa. Siinä raskaspurun, louhinnan ja runkovaiheen tuotannonohjaus toteutetaan 4D-tietomallin avulla. Tietomallit rikastetaan ja lohkotetaan työmaalla tahtialueittain, ja tietomallien määrätiedot ajetaan suoraan tahtiaikataulujärjestelmään. Runkovaihe valmistuu syksyyn 2025 mennessä, ja tuolloin myös julkisivutyöt ovat pitkällä. Sisävalmistusvaiheeseen on varattu runsas vuosi; se päättyy laaditun aikataulun mukaisesti loppuvuonna 2026. 21 Siptisti Kuva: Sponda
Keravan ex-Anttila puretaan hallitusti Keravan keskustassa sijaitsevan liikekiinteistön purku käynnistyy keväällä 2025. Kohde on erittäin vaativa, koska purettava rakennus on kookas ja koska samalla on huolehdittava viereisen kävelykadun turvallisuudesta ja ympäröivän kaupunki-infran toimivuudesta. AAikanaan Keravan Anttila-tavaratalona tunnetun Kauppakaari 1 -liikekiinteistön Anttilan tilat ovat olleet lähes tyhjillään viimeiset kahdeksan vuotta. Harvalukuisia käyttötarkoituksia ovat olleet tilojen muuntaminen äänestys- ja koronarokotuspaikaksi sekä viime kesänä toteutetun purkutaidetapahtuman lokaatioksi. OP Henkivakuutus käynnisti kiinteistön uudelleenkäytön mahdollistamiseksi kaavoitusprosessin yhdessä Keravan kaupungin kanssa jo vuosia sitten. Purkusuunnittelu käynnistettiin vuoden 2023 lopulla, kun uusi, pääasiassa asumista sisältävä kaava oli tullut lainvoimaiseksi, ja purkamislupa haettiin vuoden 2024 alkupuolella. Neljästä maanpäällisestä ja yhdestä maanalaisesta kerroksesta koostuva kohde sisältää vaativaa purkusuunnittelua ja purkua sekä katutason ala- että yläpuolella. Katutason alapuolelta purettaessa on koko ajan huolehdittava siitä, teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Sipti Oy 22 Siptisti
että rakennuksen viereinen Kauppakaaren kävelykatu säilyy koko purkutyön ajan jalankulkijoiden ja viereisten liikekiinteistöjen huoltokäytössä. Siptin vastuulla kohteessa on purkusuunnittelu maanpinnasta alaspäin, ja ylärakenteiden purusta vastaa Afry Oy. ”Kyseessä on hankala monttu, joka vaatii syvällistä osaamista – jollaista Siptissä löytyy”, toteaa rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa OP Kiinteistösijoitus Oy:stä. Rakennus on perustettu kallion varaan, mutta maapohja rakennuksen ympärillä on pääosin moreenia, silttiä ja junaradan puolella, rakennuksen kaakkoiskulmalla, myös savea. Pehmeän maapohjan vuoksi kaakkoiskulmalla on käytetty perustuksina kaivonrengastyyppisiä peruspilareita. Rakennukseen on kytketty viereinen henkilöautojen pysäköintitalo. Se on erotettu liikuntasaumalla purettavasta rakennuksesta, mutta niillä on osin yhteinen perustus. Kävelykatu käytössä koko ajan Suuri maanalaisten purkujen haaste on myös Kauppakaaren kävelykadun säilyttäminen jatkuvassa ja turvallisessa käytössä koko purkutyömaan ajan. Työmaa käynnistyy keväällä 2025 ja jatkuu vähintään puolen vuoden ajan. Sen aikana puretaan maanalaisia ja maanpäällisiä kantavia rakenteita, mutta 3-4 metrin syvyydellä sijaitsevat hule- ja jätevesiviemärit sekä vesijohdot ja sähkö- ja telekaapelit säilytetään. ”Tärkeä osa purkutyötä on myös rakennuksen kohdalle muodostuvan kaivannon hulevesien hallinta sekä purkutyön vuoksi poistettavan hulevesiviemärin korvaaminen”, toteaa maanalaisesta purkusuunnittelusta vastaava Ossi Rintala Siptistä. Purkusuunnitelma ottaa kantaa myös purkujärjestykseen ja purkusuuntaan sekä kysymykseen tuleviin kaivannon tuentatapoihin. Tuentavaihtoehtoja on Siptin suunnitelman mukaisesti kolme: ankkuroitu ponttiseinä, luiskattu ja naulaamalla lujitettu avokaivanto sekä pelkkä luiskattu avokaivanto. Kokonaishintaurakkakilpailun voittava urakoitsija voi valita näistä sopivimman tuentatavan. ”Purun aikana kaivetaan enimmillään jopa seitsemän metrin syvyyteen Kauppakaaren tasoa alemmas, ja ”monttuun” tuodaan 450 kasettirekkakuormallista täyttösoraa. Valtava logistinen ralli on siis tiedossa myös tontille päin”, Kari Kangasmaa toteaa. Kun purkutyöt vuoteen 2026 mennessä päättyvät, tontille voi voimassa olevan kaavan mukaisesti rakentaa uusia asuin- ja liiketiloja. 23 Siptisti
teksti VESA TOMPURI kuva SIPTI Sipti Environment 24 Siptisti Markus Heikkinen hallitsee dronen Kuopiolaisella Sipti Environmentin projektipäällikkö Markus Heikkisellä on erityistaitona ilmakuvaus, jonka nykyteknologinen versio on drone. Dronen ansiosta projektiryhmä voi kokoontua etänä, mikä tehostaa sen työskentelyä. Markus Heikkinen hallitsee myös maansiirto- ja kiinteistönhuoltokoneet I lmasta otetut valokuvat ovat nykyisin oleellinen osa rakennusprojektien yhteistä viestintää. Dronetekniikan kehittymisen ansiosta suunnittelijat ja rakennuttajat saavat nopeasti käsityksen työmaan vaiheesta ilman, että on aina välttämätöntä kokoontua paikan päällä. Dronekuvat toimivat mainioina havainnollistajina myös esimerkiksi YVA-selvitysten yhteydessä ja rakennushankkeiden alkuvaiheessa, jolloin ei vielä rakenneta. ”Dronen käyttö on myös edullista verrattuna aiempaan käytäntöön, jolloin kuvauksiin käytettiin lentokonetta. Itselläni on kokemusta molemmista tavoista. Dronen myötä kynnys hyödyntää ilmakuvausta tiedonlähteenä projekteissa on selvästi matalampi”, Siptin palveluksessa maaliskuussa 2024 aloittanut Heikkinen toteaa. Konsultointialalla runsaan viiden ajan toiminut Heikkinen on nähnyt myös muutoksen, jonka koronapandemia-aika toi kokouskäytäntöihin. Tuolloin oli pakko kehittää kommunikointitapoja, joiden avulla töitä saattoi tehdä omat ja läheistensä terveysriskit minimoiden. Etätyö lisääntyi, mikä sopi asiantuntijatyöhön hyvin. Pandemian väistyttyä pakon edessä omaksutut käytännöt jäivät käyttöön tilanteissa, joissa paikan päällä kohtaaminen ei ole välttämätöntä. ”Työpöydän ääressä kaikki pääsevät kartalle tilanteesta dronekuvan avulla. Kokonaisuus hahmottuu näin paremmin kuin pelkän sanallisen kuvailun avulla. Samalla työskentely tehostuu.” Välillä ison koneen puikoissa Markus Heikkinen on jo kokenut suunnittelija – ja samalla vähintään yhtä kokenut kenttätyön tekijä. Tämä juontaa lapsuuden ja nuoruuden perheyhtiötaustasta: isä on maansiirtourakoitsija, jota Markus aika ajoin edelleen tuuraa. Tähän hän valmistautui jo armeija-aikana vuonna 2014, jolloin hän hankki kuorma-auto- ja yhdistelmäajoneuvokortin niiden tarpeellisuutta perustellen. Armeijasta päästyä enimmäkseen lyhytkestoisia tuurauspestejä on ollut vuosittain. Viimeisin sijaistamisjakso osui marraskuun 2024 lumisille viikoille, jolloin isä piti lomaa suunnitelmansa mukaisesti. ”Se Jari-myrskyn aikainen kaksiviikkoinen kului koko lailla tarkkaan kiinteistöjen pihojen lumitöiden merkeissä. Muina aikoina, etenkin kesäisin, saatan sitten olla muutaman viikon pyöräkuormaajan puikoissa.” Vakiopäivätyön kannalta tästä käytännön tekemisestä on Heikkisen mukaan sekin hyöty, että suunnittelupöydän ääressä tulee vielä enemmän miettineeksi ratkaisuja myös toteutuksen näkökulmasta.
www.sipti.fiRkJQdWJsaXNoZXIy Mzk2NzY=