3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28

Sipti-yhtiöiden asiakaslehti

Siptisti 2024 SIPTI-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI Koskelan varikko uudistuu allianssilla sivu 8 Technopolis 3 rakentuu monipuolisella asiantuntemuksella sivu 16 Kulttuurikasarmi on nyt valmis sivu 24 Perusta paremmalle

Sisältö SIPTISTI-LEHTI ON SIPTICONSULTINGIN SIDOSRYHMÄLEHTI, JOKA ILMESTYY VUOSITTAIN. päätoimittaja TEEMU RAHIKAINEN haastattelut ja tekstit VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI, MARGIT LINDHOLM, SIPTI, NCC JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKILIIKENNE OY lehden ulkoasu ja taitto MAINOSTOIMISTO ELIDO / DUUILO SIPTISTI-LEHTI YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN SIPTI KUOPIO LAAJENEE MONIPUOLISESTI HAMINA RAKENNUTTAA ENTISELLE SAHATONTILLE KULJETUSRINGIN TONTTI ON GEOTEKNISESTI VAATIVA KOSKELAN VARIKKO UUDISTUU ALLIANSSILLA MANNERHEIMINTIE 14:ÄÄN NOUSEE SIGNE KYMEN SIPTI VAHVASTI MUKANA ENERGIAINVESTOINNEISSA OONA UHLGREN TUO SIPTIIN KEMIAN YMMÄRRYSTÄ INKEROISTEN MONITOIMITALO ETENEE YHTEISTOIMINNALLA KARHULAN PALOASEMA RAKENTUU EX-AMPUMARADAN VIEREEN TECHNOPOLIS 3 RAKENTUU MONIPUOLISELLA ASIANTUNTEMUKSELLA WE LAND VALMISTUU ALKUVUODESTA VALMISRUOKATEHDAS VAATI VANKAT PERUSTUKSET UUSI VARASTOKIRJASTO NOUSEE KUOPIOON ELINKAARIHANKKEISSA TARVITAAN MYÖS PÄTEVÄÄ GEO-OSAAMISTA KULTTUURIKASARMI ON NYT VALMIS YHTEISET RIENNOT VAHVISTAVAT YRITYSKULTTUURIA 03 04 06 07 08 10 12 13 14 15 16 18 20 22 23 24 25

Yhdessä olemme enemmän teksti VESA TOMPURI kuva SIPTI 3 Siptisti Lehdet ja lehtien pääkirjoitukset pursuavat nykyisin huonoja uutisia, joita niiden masentavuudesta huolimatta on kansalaisille kerrottava. Rakennusala ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta; yhtä lailla ja jopa vielä enemmän rakennusalaa haittaavat Ukrainan sota, korkeat korot, Venäjän rajahäirintä ja kasvava työttömyys. Tällaisten uutisten keskellä korostuu selviytyminen ajan haasteista: miten sopeuttaa oma toiminta tapahtuneisiin muutoksiin ja miten varautua jossain vaiheessa taas koittaviin parempiin aikoihin? Edellä kuvaamastani huolimatta me Siptillä olemme onnistuneet kasvattamaan toimintaamme sekä kokonaisuutena että kaikilla paikallisilla yhtiöillämme erikseen. Viime mainitusta kiitos kuuluu kunkin Sipti-yhtiön osaavalle johdolle ja osaaville työntekijöille. Osaamisella tarkoitan sekä oman ammatin hallintaa että taitoa hoitaa asiakassuhteita ja kykyä tehdä yhteistyötä niin siptiläisten kuin myös muiden kollegojen kanssa. Tällaiset yhteistyösuhteet ovat hyvin tärkeitä eritoten suurissa rakennushankkeissa ja myös tarjottaessa esimerkiksi kunnille pitkiä puitesopimuksia. Kun on kyseessä laaja tarjouksen kohde, muodostamme usein Siptin sisällä projektiorganisaation, jossa voi olla edustettuina asiantuntijoita eri Sipti-yhtiöistä. Juuri tämä monipuolisuus on mielestäni etu, josta meidän tulee pitää kiinni jatkossakin. Heinäkuun lopussa päättyneen tilikauden hyvä liiketulos on edustava esimerkki tästä. Kannattavan toiminnan ansiosta meidän ei myöskään ole tarvinnut lomauttaa yhtäkään noin 45 työntekijästämme. Toisaalta uusia rekrytointeja emme ole hetkeen tehneet. Nykyresursseilla olemme pärjänneet vaativissakin kohteissa, kuten Rakennuslehden Vuoden Työmaa -kilpailun voittaneen Nordean Pohjoismaiden pääkonttorin työmaalla. Nordean kohteen lisäksi olemme saaneet olla mukana Helsingin entisen linja-autoaseman muuntamisessa kulttuurikäyttöön. Kulttuurikasarmi valmistui lokakuussa 2023, ja se ei olisi toteutunut ilman elokuvamaahantuojanakin ja CapManin perustajana tunnetun Ari Tolppasen henkilökohtaista rahallista panostusta. Meidän on syytä olla tyytyväinen siitä, että ajan ikävyyksistä huolimatta olemme pärjänneet hyvin. Kiitos siitä kuuluu luonnollisesti teille kaikille, hyvät yhteistyökumppanit! Teemu Rahikainen Nykyresursseilla olemme pärjänneet vaativissakin kohteissa”

Sipti Kuopio laajenee monipuolisesti teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Sipti Oy Sipti Environment 4 Siptisti Vaikka suuri osa rakennusalasta kärsii heikosta tilauskannasta, tämä ei juurikaan näy Siptin toiminnassa. Hyvä esimerkki tästä on Sipti Oy:n ja Sipti Environment Oy:n Kuopion toimipiste, joka runsaat kaksi vuotta toimittuaan on tänä vuonna edelleen kasvattanut asiantuntijoidensa määrää. Keskeinen vahvuus myös Kuopiossa on toiminnan monipuolisuus: töitä tehdään niin rakennusliikkeiden ja teollisuusyritysten kuin myös viranomaisten ja julkisen sektorin rakennuttajien kanssa. ”Yksi selkeä kasvun avain on urakkamuotojen monipuolistuminen. Kun urakoita toteutetaan enenevässä määrin KVR-, elinkaari- ja muilla sellaisilla malleilla, joissa suunnitelmat eivät tule valmiina tilaajalta, urakoitsijat tarvitsevat usein asiantuntija- ja suunnittelupalveluja jo tarjousvaiheessa. Tämäntyyppisiä hankkeita meillä on varsin paljon, ja yleensä toimeksianto ulottuu toteutusvaiheeseen asti”, kertoo Sipti Oy:n toimitusjohtaja Marko Haatainen. Toinen keskeinen seikka hyvän tilauskannan muodostumisessa on Haataisen mukaan laaja maantieteellinen toimintasäde. Tämä selittyy paitsi toteennäytetyllä osaamisella myös hyvällä verkostoitumisella. Luotujen kumppanuuksien kautta Sipti Kuopio on päässyt tekemään geosuunnitelmia esimerkiksi sairaalahankkeeseen Turkuun, metallijätteen käsittelykenttään Mikkeliin, teollisuuskohteeseen Pietarsaareen sekä aurinkoenergiapuistoon Joroisiin ja Lohjalle.

5 Siptisti Hyvää tilauskantaa on edesauttanut niin Kuopiossa kuin muuallakin Siptissä eri Sipti-yhtiöiden välinen yhteistyö. Kuopiossa tämä konkretisoituu niin, että geosuunnittelutoimeksiannon yhteydessä mahdollisesti todettava maaperän pilaantuneisuus tietää usein toimeksiannon laajenemista Sipti Envin osavastuulle. Jos taas Sipti Envi on ensin mukana rakennushankkeen luvitusvaiheessa, hankkeen toteutusvaiheessa tarvitaan usein geoteknistä suunnittelua, johon Siptin organisaatiolla on kyseisen hankkeen hyvin tuntevana hyvät mahdollisuudet päästä mukaan. ”Kyllä paikallistuntemuksella sekä sanan geoteknisessä että verkoston luomiseen liittyvässä merkityksessä on iso osuus siinä, että olemme päässeet hankkeisiin hyvin mukaan”, Marko Haatainen kiteyttää. Kaksi uutta Kuopion siptiläistä Kun Marko Haatainen runsaat kaksi vuotta sitten käynnisteli Kuopion toimipistettä, hän sai varsin pian kootuksi henkilöstön, jonka osaamisrepertuaarista löytyy runsaasti sekä geoteknistä että ympäristötieteellistä osaamista. Niinpä osa Kuopiossa toimivasta Siptin henkilökunnasta työskentelee Sipti Oy:n ja osa taas Sipti Environment Oy:n palkkalistoilla. Nyt mukaan on saatu myös kunnallisteknistä ja arkkitehtisuunnitteluosaamista. Insinööri Tuomo Heikkinen aloitti Siptin Kuopion toimipisteessä kuluvan vuoden toukokuussa. Hänen aiempi kokemuksensa jätehuolto- ja katusuunnitteluprojektien parissa tuotti pian Siptille uusia, muun muassa kiertotalouteen liittyviä toimeksiantoja. Näissäkin kohteissa – muun muassa Puijon Romun rakennuttamassa metallijätteen käsittelykentässä – Sipti oli mukana jo ympäristölupavaiheessa ja pääsi jatkamaan konkreettisin suunnitelmin toteutusvaiheessa. ”Sopivan haasteellisia työtehtäviä olen saanut täällä tehdäkseni. Siinä kehittyy, mikä on minulle tärkeää. Kehittymistä edesauttaa se, että firmassa on hyvä meininki. Tämä ilmenee siinäkin, että kokeneemmilla on aina aikaa neuvoa, jos tulee kysyttävää.” Toinen tänä vuonna Kuopiossa aloittanut siptiläinen on hiljattain rakennusarkkitehdiksi valmistunut Veera Haatainen. Hän hallitsee koulutuksensa ansiosta muun muassa tietomallintamisen, joka geosuunnittelualalla on varsin uusi asia. ”Oma koulutukseni on havahduttanut itseni selkeän esitystavan merkitykseen piirustuksissa. Uskon, että tässä asiassa minulla on annettavaa, vaikka ennen kaikkea olen näin aluksi oppivana osapuolena.”

Hamina rakennuttaa entiselle sahatontille Haminan kaupunki valmistelee uutta Lepikönrannan asuinaluetta kaupungin keskustan lounaispuolella toimineen Tervasaaren sahan tontille. Samassa yhteydessä kunnostetaan myös nykyinen venesatama-alue. Vuoteen 1994 asti harjoitetun toiminnan jäljiltä savi- ja silttipitoisessa saharannan maaperässä ja ranta-alueen merenpohjasedimenteissä on runsaasti purua sekä raskasmetalleja ja sinistyksenestokemikaaleja. ”Kadun rakentaminen merkitsee myös maanpinnan korottamista kahdella metrillä ja tästä johtuvaa lisäkuormaa muutenkin heikosti kantavalle pohjalle. Siksi on tehtävä massanvaihto ja muutenkin vahvistettava pohjaa”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko kertoo. Kymen Siptin tekemiä pohjatutkimuksia täydennettiin sittemmin Sipti Environmentin tekemillä ympäristöteknisillä tutkimuksilla. Niiden tuloksista ilmeni, että sekä merenpohjaa että maaperää on myös puhdistettava. Merenpohjatutkimukset tehtiin lautalta, ja niissä ilmeni, että merenpohjan sedimenteissä on haitta-aineita. Kadun rakentamisen ajankohdasta ei ole vielä lopullista päätöstä, mutta Haminan kaupunki on päättänyt varautua rakentamiseen hankkimalla vesiluvan toteuttamiselle, sillä katua ei voida toteuttaa ilman merivesialueella tehtäviä toimenpiteitä. Tulevan työmaan aikana katua sekä korotetaan että levennetään. Verneri Vulkko korostaa, että katutyöt on geoteknisistä syistä välttämätöntä tehdä ennen kuin asuintaloja aletaan rakentaa. teksti VESA TOMPURI kuva ARI HAIMI ”Vaikkei katua tehtäisi kerralla kokonaan, niin järkevää on tehdä riittävän pitkä yhtenäinen osuus, jotta vältetään geotekniset ongelmat rannassa”, hän toteaa. Vesiluvassa kaikki näkökohdat huomioitu Lepikönrannan rakentamisen valmistelu on hyvä esimerkki myös eri Sipti-yhtiöiden keskinäisestä yhteistyöstä. Kun Kymen Sipti sai toimeksiantonsa Haminan kaupungilta, oli jo tiedossa, että ympäristöteknisiä tutkimuksia tarvitaan. Sipti Environmentin resurssein tehdyt sedimentti- ja maaperän haitta-ainetutkimukset vahvistivat käsityksen aiemman sahatoiminnan ja alueella harjoitetun muun teollisuuden jäljiltä merenpohjaan kulkeutuneista haitta-aineista. ”Pohjasta löytyi kuparia ja arseenia sekä etenkin dioksiinia ja furaania. Niiden määrät ja käsittelytavat tuli olla selvillä vesilupaa haettaessa. Helmikuussa 2023 sisään laitettuun lupahakemukseen tuli päätös marraskuun alussa. Lupaprosessit voivat kestää jopa yli vuoden. Prosessia nopeuttaa asiantuntevasti laadittu hakemus”, kertoo Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlainen. Lupa-hakemus sisältää myös selvitykset siitä, mitä välittömiä ja mahdollisia tulevia vaikutuksia tarvittavilla ruoppauksilla olisi ympäristöönsä. Käytännössä ainoana merkittävänä ruoppausten aiheuttamana haittana Pihlaisen mukaan olisi meriveden lyhytkestoinen samentuminen. ”Toisaalta jo hieman pidemmällä aikavälillä vesistön tila paranee ja sataman käyttö helpottuu, mikä on olennaista tulevan venesatama-alueen virkistyskäytön näkökulmasta”, Pihlainen arvioi. Sipti Environment Kymen Sipti 6 Siptisti

Kuljetusringin tontti on geoteknisesti vaativa Helsingin Tattarisuolle valmistuva, kierrätyslogistiikkaan erikoistuneen Kuljetusrinki Oy:n hallirakennus on geoteknisesti vaativa kohde. Hallin pohja paalutettiin, ja myös kuivatukseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Tiiviisti rakennetussa Helsingissä on yhä vaikeampi pohjarakentamisen kannalta helppoja tontteja. Useimmiten tontin valintaan vaikuttavat ensisijaisesti muut seikat kuin pohjarakentamisen helppous. Kun rakennuttajana on logistiikkaan keskittyvä yritys, kuten Kuljetusrinki Oy, on selvää, että logistinen sijainti on määräävä. Ja koska yrityksen erikoisalaa on kierrätyslogistiikka, teollisuusalueena tunnettu Tattarisuo on otollinen kaupunginosa harjoittaa liiketoimintaa. Tattarisuo on toisaalta geoteknisesti vaativaa aluetta: maaperä on monin paikoin heikosti kantavaa, ja geologisiin kerrostumiin sekoittuu muualta tuotua täyttömaata. Kytkintien varrella sijaitseva Kuljetusrinki Oy:n tontti ei ole tästä poikkeus. ”Vaikka tontilla on myös täyttömaata, suunnitelmien mukainen teräsbetonilyöntipaalutus saatiin onnistumaan ilman paalurikkoja”, kertoo Siptin geotekninen asiantuntija Juha Häkkänen. teksti VESA TOMPURI kuva KULJETUSRINKI Tontin maaperän alhainen kantavuus johti siihen, että hallirakennuksen teräsrungon kehärakenneosien nostoalusta oli ”lainattava” hieman paremmin kantavan naapuritontin puolelta. Kun tähän toimenpiteeseen oli lupa, voitiin välttää vain nostojen takia tarvittavat paalutukset Kuljetusringin tontilla. Siptin toimeksiantoon sisältyi rakennesuunnittelun kokonaisvastuun lisäksi myös teräsbetonisten paalulaattojen ja muiden paikallavalurakenteiden sekä teräksisen robottilinjaston pedin suunnittelu. Kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana toimivan Terhi Kuuselan mukaan huomionarvoisena seikkana oli eri osien, kuten vaa’an ja robottilinjaston sekä hallitoimittajan ja betonisten legorakenteiden yhteensovitus. Pohjavahvistuksen ja rungon suunnittelun lisäksi kohteessa oli otettava huomioon orsiveden esiintyminen ja sen pinnan korkea sijainti. Koska orsiveden pinta sijaiti alle metrin syvyydellä maanpinnasta, rakennuksen pohja ja rakennusta ympäröivä piha-alue oli salaojitettava kunnolla. Samasta syystä rakennuksen pohjalaatta oli varustettava kapillaarikatkolla. Sipti Oy 7 Siptisti

Koskelan varikko uudistuu allianssilla Allianssimallilla toteutettavan Koskelan uuden raitiovaunuvarikon toteutusvaihe käynnistyy syksyllä 2024. Sipti Infra on geotekniikan asiantuntijana mukana allianssissa, jonka osapuolten välistä yhteistyötä on hiottu jo Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikkohankkeen aikana. Molempia varikoita rakennuttaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Sipti Infra teksti VESA TOMPURI kuvat PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKILIIKENNE OY Ruskeasuon varikkohanke sai kunniamaininnan Tekla BIM Awards 2023 -kilpailussa sekä finaalipaikan Rakennuslehden Vuoden Työmaa 2023 -kisassa ” 8 Siptisti

Keväällä 2024 valmistuva Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikkohanke on saanut julkista kiitosta. Hanke sai kunniamaininnan Tekla BIM Awards 2023 -kilpailussa sekä finaalipaikan Rakennuslehden Vuoden Työmaa 2023 -kisassa. Ruskeasuon varikkotyömaalla on ollut samanaikaisesti meneillään sekä infra- että talonrakennustöitä, mikä Siptin kaltaiselle monialaiselle suunnitteluyritykselle on ollut myönteinen näytön paikka. Koskelan varikkohankkeessa tarvetta on Sipti Infran geoteknisen ja pohjarakennusteknisen osaamisen lisäksi myös Sipti Environmentin tarjoamalle pilaantuneiden maiden tietotaidolle. Kunniamaininta Teklan tietomallikisassa ei ollut sattumaa, sillä Sipti Infran yksi tärkeimmistä kehityskohteista on ollut geoteknisen suunnittelun vienti seuraavalle aikakaudelle. Tietomallinnusta yhtiössä on omalla työpanoksellaan kehittänyt ennen kaikkea projektipäällikkö ja tietomalliasiantuntija, maanmittausalan insinööri Jimi Koivuoja. ”Kieltämättä koulutus, osaaminen ja yhtiön kehityshalukkuus ovat antaneet hyvät valmiudet lähestyä tietomallintamista kokonaisvaltaisemmin kuin mihin tällä alalla on ehkä totuttu. Olemme voineet integroida nykyisiin toimintatapoihimme uusia työkaluja, joiden avulla voimme tehdä tietomallintamista oikein ja joustavasti. Meille valmiita ja yleisesti geosuunnitteluun soveltuvia ratkaisuja on niukasti saatavilla”, Koivuoja kertoo. Rakennusalalla tietomallinnus kehittyy jatkuvasti ja Koivuojan mukaan on tärkeää, että jokainen osallistuu sen eteenpäin viemiseen. Sipti Infra tarjoaa kattavaa ja laadukasta tietomallinnusta jokaiselle hankkeelle. ”Koskelan varikon allianssihankkeessa keskustellaan avoimesti geotietomallin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Ruskeasuon raitiovaunuvarikolla sovelletun tietomallin saavutukset, kuten tarkkuus ja tietosisältö, toimivat Koskelan varikolla lähtötasona”, Koivuoja toteaa. Koskelan työmaan tavoitteena alkaa 2024 Koskelan varikkohankkeen kehitysvaihe on ollut käynnissä elokuusta 2023 alkaen, mutta tontilla on tapahtunut jo paljon ennen sitä. 1950-luvulla valmistuneen raitiovaunuvarikon maaperästä on odotetusti todettu öljy-yhdisteitä, jotka on käsiteltävä asianmukaisesti ennen varikon rakentamista. Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlainen tuntee kohteen jo yli 20 vuoden takaa, jolloin nykyisin tilaajana ja rakennuttajana toimivan Kaupunkiliikenne Oy:n edeltäjä HKL tutkitutti Koskelan varikon maaperää tulevia rakennushankkeita ajatellen. ”Vielä ei ole lyöty lukkoon menetelmää, jolla maaperä kunnostetaan. Allianssitarjouskilpailussa yhden osa-alueen muodostivat innovatiiviset ympäristöratkaisut, joita on myös pilaantuneen maan osalta hankkeessa pohdittu”, Pihlainen kertoo. Hanke on haastava myös perinteisen geotekniikan näkökulmasta, sillä laajan tontin pohjasuhteet vaihtelevat voimakkaasti vanhoista täyttömaista pehmeään saveen, kallioon ja hiekkakerroksiin saven päällä. Hankkeen onnistunut toteutus tulee siis vaatimaan saumatonta yhteistyötä Sipti Infran ja muiden allianssin jäsenten Kaupunkiliikenne Oy:n, Skanskan, Sweco Finlandin, Rejlers Rakentaminen Oy:n ja Arkkitehtihuone APRT:n välillä, jotta varikko valmistuu tavoitteen mukaisesti vuonna 2028. 9 Siptisti

Mannerheimintie 14:ään nousee Signe Sponda rakennuttaa Mannerheimintie 14:ään uutta korkeatasoista toimisto- ja liiketilakiinteistöä, jossa ensiluokkainen design yhdistyy kestävän rakentamisen periaatteisiin. Hanke on myös kallio- ja pohjarakennusteknisesti vaativa, koska talotekniikkatiloja varten on louhittava naapurikiinteistöjen ja olemassa olevien tunnelien välittömässä läheisyydessä. Vaativuutta lisää pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva perustamistaso, minkä seurauksena Mannerheimintien puoleisen kaivantoseinän vesitiiviys on varmistettava. teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Sipti Oy Sipti Environment 10 Siptisti Helsingin ydinkeskustaan Mannerheimintie 14:ään lähtee keväällä 2024 rakenteille nykyaikainen, muuntojoustavia toimistotiloja ja brändeiltään arvostettuja liiketiloja sisältävä rakennuskohde. Vanha tontilla oleva rakennus on purettava, koska sen käytettävyys ei esimerkiksi talotekniikaltaan enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Purettava rakennus ei ole rakenteellisessa yhteydessä ympäröiviin rakennuksiin, minkä seurauksena uuden rakennuksen rakennetekninen suunnittelu on jossain määrin helpompaa. Sen sijaan louhinta- ja pohjarakennesuunnittelussa haasteita riittää. Uuden talon kellarikerrokset ulottuvat vanhaa rakennusta syvemmälle, koska tilaa vievä talotekniikka sijoitetaan kellariin ja kattokerros säästetään toimistokäyttöön. Tästä syystä kalliota on louhittava koko rakennuksen pinta-alalta useita metriä nykyistä kalliopintaa syvemmäs. Iso haaste on myös louheen poiskuljettaminen vilkkaan jalankulkureitin yli. Kalliosuunnittelussa on tarvittu tiivistä yhteistyötä hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaavan SARC:in ja geosuunnittelusta vastaavan Siptin kesken.

11 Siptisti että yksityiskohtaisia ratkaisuja tehdään vasta työmaalla”, kertoo työpäällikkö Janne Hahko KVR-urakkana hanketta toteutettavasta Jatke Oy:stä. Myös kaivannon työnaikainen ja rakennuksen valmistumisen jälkeinen kuivanapito vaativat arkoin mietittyjä ratkaisuja, koska Mannerheimintie 14:ään rakennettavan uudisrakennuksen tilat ulottuvat pohjavedenpinnan alapuolelle. Tämä tekninen haaste on ratkaistu suunnitelmissa niin, että Mannerheimintien puoleinen kaivantoseinä rakennetaan pohjaveden alapuolisilta osin vesitiiviinä suihkupaaluseinänä, muutoin kaivantoseinä on porapaaluista ja teräslevyistä rakennettu settiseinä. Lisäksi koko rakennuksen pohja salaojitetaan. Näin varmistetaan kellaritilojen säilyminen kuivana kaikissa olosuhteissa. ”Suihkupaalutuksesta on keskustan kohteissa paljon hyviä kokemuksia. Tekniikka on kehittynyt vuosikymmenien mittaan, ja suihkupaaluseinä on siinä kehityksessä uusimpia kehitysaskeleita”, Rahikainen kertoo. Signe-hankkeeseen sisältyy myös ympäristöteknisiä näkökohtia. Tontilla on muun muassa varavoimakoneen öljysäiliö, ja maaperään on vuosikymmenten mittaan saattanut päätyä haitta-aineita. Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlaisen mukaan kaikki tarvittavat viranomaisluvat on haettu etukäteen siltä varalta, että maaperän puhdistusta on tarpeen tehdä ennen varsinaista rakentamista. ”Tämä on tarpeen, jottei missään olosuhteissa rakennustöihin tulisi lupien puutteesta johtuvia viiveitä”, hän toteaa. ”Ympärillä on neljä vanhaa rakennusta, ja tontti Kosmoksen talon, Yrjönkadun uimahallin ja Forumin välissä on hyvin ahdas. Se on otettava huomion myös maanalaisten tilojen suunnittelussa”, pohtii projektiarkkitehti Max Hartman Arkkitehtitoimisto Sarcista. Poikkeukselliseksi hankkeen tekee kalliosuunnittelun kannalta myös se, että louhinnan vaikutuksista päähuomio kiinnittyy tärinän asemesta louhinnan äänten hallintaan. ”Koeräjäytysten perusteella haetaan parhaillaan mielekkäintä tapaa minimoida louhinnan äänten haitat jalankulkutunneissa liikkuvien kannalta”, kertoo Siptin johtava asiantuntija Teemu Rahikainen. Vaativaa tukiseinätekniikkaa Louhinnan ja työmaalogistiikan lisäksi on tarkistettava viereisten kiinteistöjen rakenteiden mahdollinen vahvistamistarve. Vahvistamistarvetta ei juuri ole, koska kaivutöitä tai mitään muutakaan ympäristön rakenteisiin kohdistuviin kuormituksiin vaikuttavia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä. Sen sijaan purkutöiden aikana viereiset rakennukset ja läheinen jalankulku- ja muu liikenne on otettava tarkasti huomioon sekä logistisista että vaativaan logistiikkaan liittyvistä turvallisuussyistä. ”Purku- ja louhintavaihe on kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen vaativa. Olemme tehneet paljon koelouhintoja ennakoidaksemme tekniset riskit. Ihan kaikkeen ei voi aukottomasti kuitenkaan varautua, ja siksi on varauduttava siihen,

Kymen Sipti vahvasti mukana energiainvestoinneissa teksti VESA TOMPURI henkilökuvat ARI HAIMI Kymen Sipti Kymen Siptin kompaktista organisaatiosta löytyy monipuolista osaamista kaikkiin infrakohteisiin. 12 Siptisti Energiateollisuus kuuluu toimialoihin, joilla investointien kokonaismäärä ja -summa ei tule ainakaan laskemaan lähitulevaisuudessa. Vihreään siirtymään panostamiselle ei ole vaihtoehtoja, mitä ilmentää sekä perinteisten voimalaitosten uudistaminen että uusiutuvan energian investointien erittäin jyrkkä kasvu. Kotkan Energialla on edelleen kaukolämpöverkostonsa, mutta uuden rakentamisen asemesta investointien painopiste on siirtynyt korjausrakentamiseen. Kymen Sipti on päässyt erinomaisesti mukaan näihin hankkeisiin geoteknisenä suunnittelijana. Toinen vahva energia-alan tukijalka Kymen Siptillä on tuulivoima. Yhtiö on ollut mukana erityisesti Pohjanlahden rannikon tuulivoimahankkeissa jo vuosien ajan. Nyt kun tuulivoima on voimakkaassa kasvussa, tällä aiemmin hankitulla osaamisella ja kokemuksella on entistä enemmän kysyntää.

teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Sipti Environment Infrahankkeiden ympäristötekniikka vaatii geotekniikan lisäksi myös fysiikan ja kemian hallintaa. Fysiikka on rakennustekniikan osaajilla yleensä hyvin hallinnassa, koska se on rakennesuunnittelun ja rakennusfysiikan perustiede. Sen sijaan kemia on rakennusalan asiantuntijaorganisaatioissakin toimiville vieraampaa. Siptissä tämä puute on viimeistään Sipti Environmentin toiminnan käynnistyttyä korjautunut. Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlainen on koulutukseltaan maaperäkemisti, tarkemmin ilmaisten maaperä- ja ympäristötieteen maisteri. Vastaavan yliopistotutkinnon on hankkinut Sipti Environmentissa tänä vuonna aloittanut Oona Uhlgren. ”Alun perin kouluttauduin laborantiksi. Eri luonnontieteet kuitenkin kiinnostivat siinä määrin, että jatkoin yliopistoon ja erikoistuin maaperätieteeseen. Opiskeluun kuului maaperäkemian lisäksi esimerkiksi hydrologiaa”, Uhlgren kertoo. Tietojaan hän on päässyt jo käyttämään ja kartuttamaan monissa käytännön suunnitteluprojekteissa. Niihin hän tuo tieteellistä näkökulmaa, joka auttaa ymmärtämään aineiden ja yhdisteiden käyttäytymistä maaperässä. Maaperäkemian ja sen lähitieteiden lisäksi Oona Uhlgren kiinnostui jo opiskeluaikanaan ekologiasta sekä kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistamisesta. Tämä on monissa kohteissa hyödyllinen lisä osaamisrepertoaariin. Vapaa-aikanaan hän soittaa mandoliinia, erityisesti bluegrass-musiikkia. Sambatanssikaan ei ole Oonalle vieras laji, siinä yhteydessä hänen tehtävänään on toimia rumpalina osana sambaa soittavaa rumpuryhmää eli bateriaa. Oona Uhlgren tuo Siptiin kemian ymmärrystä 13 Siptisti Oona Uhlgren on perehtynyt maaperätieteeseen ja sitä kautta maassa esiintyvien haitta-aineiden käyttäytymiseen erilaisissa ympäristöissä. Tästä on hyötyä erityisesti pilaantuneiden maiden hankkeissa.

Inkeroisten Monitoimitalo etenee yhteistoiminnalla Eteläisessä Kouvolassa rakenteilla olevan Inkeroisten Monitoimitalo on edennyt pohjarakennusvaiheen loppumetreille. Kesällä 2025 valmistuvan kohteen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen KVR-urakka. KVR-urakoitsija SRV on tehnyt yhteistyötä Kymen Siptin kanssa jo tarjousvaiheessa, ja yhteistä tekemistä riittää runsaasti vielä toteutusvaiheessakin. teksti VESA TOMPURI kuva ARI HAIMI Kymen Sipti Juho Riisiö 14 Siptisti Inkeroisten Monitoimitalo tuo eteläisen Kouvolan peruskoulu- ja esiopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä muut kunnalliset sivistyspalvelut saman katon alle. Noin 30 miljoonan euron rakennuskokonaisuuteen sisältyvät tilat myös kirjastolle, kansalaisopistolle ja eri liikuntamuodoille. Ennen kuin kuokka lyötiin maahan, tontilta purettiin vanha huonokuntoinen koulurakennus. Sen laajennusosa oli kuitenkin järkevää säilyttää. Tästä päätöksestä seurasi mahdollisuus luovalle geotekniselle suunnittelulle, sillä vanhan laajennusosan ja uuden monitoimitalon perustamistason korkeusero on noin kaksi metriä. ”Oli otettava huomioon mahdolliset sivusiirtymät ja vahvistettava laajennusosan ja uuden rakennuksen välisen saumakohdan maaperää. Harkinnassa oli vesilasi-injektointi, mutta sen rajoituksena on, että se sopii vain tietyntyyppiselle hiekalle. Päädyimme geopolymeeri-injektointiin, jossa tällaista rajoitusta ei ole”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko kertoo. Taloudellisesta näkökulmasta merkittävin osaavan geosuunnittelun anti kohteessa on kuitenkin ollut se, että eri perustamistasoja vertailemalla on saatu massatalous optimoiduksi. ”Tässä asiassa Kymen Siptin panos oli todella merkittävä jo tarjousvaiheessa”, toteaa työmaapäällikkö Juho Riisiö SRV:stä. Pohjatutkimuksista työnaikaisiin katselmuksiin Kymen Sipti on ollut koko hankkeen ajan SRV:n kumppanina sekä tarjousvaiheen asiantuntijana että työmaavaiheessa hiottavien suunnitelmien ja pidettävien katselmusten tekijänä. Esimerkiksi pilarianturoiden lopulliset mitat tarkistettiin työmaalla tehtävien levykuormituskokeiden tulosten perusteella ja kallioalueen todellisen rajauksen mukaan. ”Katselmukset taas ovat paikallaan muun muassa siksi, että saadaan varmuus yhteisestä ymmärryksestä, mitä esimerkiksi jokin täyttöihin määrätty maa-aines tarkoittaa. Kun mennään geotekniikan hienouksiin, termejä ei aina ymmärretä samalla tavalla”, Vulkko toteaa.

Karhulan paloasema rakentuu ex-ampumaradan viereen Kymen Sipti on ollut alusta asti mukana Kotkan Karhulassa valmisteltavan uuden paloaseman suunnittelussa. Sote-hankkeena toteutettava palosema on suunnittelukohteena vaativa sekä geo- että ympäristöteknisesti: talo on paalutettava, ja sen paikoitusalue on puhdistettava lyijystä. Entisen Karhulan kauppalan alueelle vuosina 20242025 rakennettava uusi paloasema on alueen ensimmäisiä hankkeita, joissa tilaajana on sote-lain myötä perustetun hyvinvointialueen rakennuttajaorganisaatio. Koska rakennus sijoitetaan ”neitseelliselle” tontille, tarvitaan myös uutta kunnallistekniikkaa. Viimeistään paloaseman valmistumiseen mennessä tehtävistä kaukolämpö- ja vesihuoltoliittymien rakennuttamisesta vastaavat Kotkan Energia ja Kymen Vesi. Ne on tehtävä läheisen Tapiontien ali, mitä edeltävät pohjatutkimukset ja geotekniset suunnitelmat. ”Alueen yleisen tuntemuksen perusteella voi arvioida, että savikerros on alituspaikassa paksumpi kuin jo tutkitulla paloaseman piha-alueella. Luonnollisesti on tutkittava ensin ennen kuin tarkkaa suunnitelmaa voi tehdä”, pohtii Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko. Paloaseman noin 4500 neliömetrin tontilla tarvittavat pohjatutkimukset tehtiin jo aiemmin. Niiden perusteella syntyi suunnitelma, jonka mukaisesti piha-alueella tehdään massanvaihto ja rakennuksen eli kotkalaisittain ”torpan” pohja paalutetaan. Paalutyypiksi on valittu porapaalu, koska maaperä on kivistä ja koska paalupituudet ovat pienehköt: alle metristä vajaaseen viiteen metriin. Myös pihan käyttöaikaiseen kuivatukseen on kiinnitettävä huomiota, sillä tontti sijaitsee vain noin 300 metrin päässä Suomenlahteen kuivattavasta valtaojasta. Yläveden aikaan vedenpinta voi itäisellä Suomenlahdella nousta jopa kaksi metriä. Tämä on otettu pihan korkeusaseman valinnassa huomioon, ja lisäksi paloasemarakennus rakennetaan rossipohjaisena. Lyijyt pois maaperästä Paloaseman paikoitusalue rakennetaan paloaseman vieritse kulkevan Tapiontien toiselle puolelle. Valittu tontti sijaitsee entisen ampumaradan välittömässä läheisyydessä. Tieto tästä johti ympäristögeoteknisiin tutkimuksiin, joiden tulos oli odotettu: maaperästä löytyi lyijyä, joka on poistettava. Suunnitteluryhmään mukaan tullut Sipti Environment Oy selvitti haitta-ainepitoisuudet ja laati kunnostussuunnitelman. ”Tämä kohde on hyvä esimerkki Sipti-yhtiöiden keskinäisestä yhteistyöstä, mistä meillä on jo aiempaa hyvää kokemusta”, Verneri Vulkko tiivistää. Paloaseman geoteknisessä suunnittelussa myös paikallistuntemus on valttia. Kymen Siptin organisaatio tuntee seudun geotekniset olosuhteet, mikä auttaa ennakoimaan, millaisia ratkaisuja missäkin päin on odotettavissa –pohjatutkimuksia tietenkään koskaan unohtamatta. ”Jokseenkin kaikkea paitsi stabilointia tässäkin kohteessa tarvitaan”, kuvailee rakennuttajapäällikkö Sami Kahila Kymenlaakson hyvinvointialueen tuki- ja kiinteistöpalvelut Oy:stä. teksti VESA TOMPURI kuva ARI HAIMI Kymen Sipti Verneri Vulkko Sami Kahila 15 Siptisti

Technopolis 3 rakentuu monipuolisella asiantuntemuksella Espoon Otaniemen kampusalueelle valmistuva Innopoli 4 -toimistokiinteistö on myös infrasuunnittelukohteena vaativa. Osaamista tarvitaan niin ympäristögeotekniikassa kuin myös hulevesisuunnittelussa. Otaniemen alue on 2010-luvun alkuun ajoittuneen Aalto-yliopiston perustamisen jälkeen ollut jatkuvan rakentamisen kohteena. Uudelle yhdistetylle yliopistolle on tarvittu lisää tiloja, ja alueelle on muuttanut myös runsaasti yrityksiä. Innopoli 4 vastaa tuoreimpana rakennushankkeena viimemainittuun tarpeeseen. Ennen kuin talonrakennusvaiheeseen päästään, Innopoli 4:n tontilta on poistettava maaperän sisältämät jätteet. Nyt meneillään on rakennushankkeen kolmas vaihe. Ensimmäisen vaiheen aikana, ennen Sipti Environmentin mukaantuloa hankkeeseen, työmaan käytäntönä oli kaivaa kaikki massat tontin maaperästä pois ja toimittaa ne vastaanottopaikkaan. Siptin tultua hankkeeseen toteutus suunniteltiin toisin ja nykyisen suunnitelman mukaisesti maaperä tutkitaan ja jätteet poistetaan Sipti Environmentin Aleksi Leppälän ja Oona Uhlgrenin valvonnassa 10 x 10 metrin ruuduissa. Näin saadaan merkittäviä kustannussäästöjä jätepitoisen maamassan poisajoon verrattuna. ”Tarpeettomia kustannuksia ei synny, kun jätteet poistetaan maa-aineksesta ja jäljelle jäävät rakennusteknisesti soveltuvat maat voidaan hyötykäyttää kohteessa”, perustelee Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlainen. Tontin maaperä on savivoittoisena myös pohjarakennusteknisesti vaativa. Samalla kun työmaalla on selvitetty jätteiden sijaintia ja määriä, on tarkistettu saven pH ja rikkipitoisuus mahdollisten sulfaattimaiden esiintymisen varmentamiseksi. Viime vuosina sulfaattimaiden vaikutuksiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Jos maaperä on hapanta eli se sisältää happamia sulfaattimaita, tämä vaikuttaa maaperään sijoitettavien rakenteiden suunniteltuun ikään. Käytännössä tämä otetaan huomioon määrittelemällä maaperän happamuudesta riippuva rasitusluokka. ”Happamuus vaikuttaa myös valumavesiin ja sitä kautta ympäristöön. Technopoliksen tapauksessa on otettava huomioon Laajalahden luonnonsuojelualueen läheisyys. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että happamat valumavedet tarvittaessa neutraloidaan esimerkiksi rakentamalla kalkkisuodattimella varustettu kalkkipato tai muulla vastaavalla neutralointitavalla”, kertoo Sipti Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki. Hulevedet hallintaan Tiiviin rakentamisen ja meren läheisyyden vuoksi Otaniemessä myös hulevesien hallinta on olennainen suunnittelun osa-alue. Tähänkin tarpeeseen Sipti-yhtiöistä löytyy tietotaitoa. Sipti Infran Lahden aluetoimistossa suunnittelutyötään tekevä Tiina Hahl on erikoistunut hulevesien hallintaan. ”Alueella on sekä merivesitulvan että hulevesitulvan riski. Meriveden noustessa hulevedet eivät pääse purkautumaan suunniteltua reittiä, joten tontille on tehty hulevesien viipymistilaa, jota jo viranomaisetkin edellyttävät. Innopolin tontille on toteutettu jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa luontopohjainen hulevesiallas, johon kasvillisuus on sopeutunut hyvin”, Hahl kertoo. Hulevesimitoituksessa on otettu Hahlin mukaan huomioon myös vielä rakentamattomien tontinosien vaikutus tuleviin rakennetun korttelin hulevesimääriin. Hulevesialtaassa on tilavuutta varattuna myös mahdollisille myöhempien rakennusvaiheiden hulevesille. Tiina Hahlin lisäksi Sipti Infran Lahden yksikössä työskentelee geotekninen suunnittelija Pasi Heinonen. He ovat nuoresta iästään huolimatta tottuneet itsenäiseen työskentelyyn, vaikka toisaalta Sipti-yhtiöiden tiimituki on aina käytettävissä tarvittaessa. Kahden toimiston välinen etätyöskentely toimii Hahlin ja Heinosen mukaan hyvin. Sipti Environment Sipti Infra teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM 16 Siptisti

Tontin maaperä on savivoittoisena myös pohjarakennusteknisesti vaativa ” 17 Siptisti

We Land valmistuu alkuvuodesta teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM JA NCC Sipti Infra 18 Siptisti NCC Suomi Oy:n KVR-urakoima toimistorakennuskohde valmistuu Helsingin Ruoholahteen kesällä 2024. Sipti Infra on toiminut vaativan hankkeen geoteknisenä asiantuntijana alusta lähtien.

” Ruoholahden kaupunginosan pohjarakennustekninen vaativuus on seurausta sekä meren läheisyydestä että maaperän suurista vaihteluista. Merivesien hallinnan merkitys korostuu, kun rakennetaan kellarikerroksia merivedenpinnan alapuolelle. We Landissa on kellarikerroksia kolme, ja niistä alin ulottuu kymmenen metriä merivedenpinnan ja samalla pohjavedenpinnan alapuolelle. ”Tästä syystä oli selvää, että tarvitaan tiivis rakenne kaivannon ympärille. Järkevimmäksi ratkaisuksi kaivannon syvimmässä kohdassa osoittautui porapaaluseinä”, kertoo Sipti Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki. Osin pysyväksi jäävän porapaaluseinän rakenne on tiivis, mutta kalliosta suotautuvia vesiä varten piti rakennuksen alle kuitenkin suunnitella salaojitusjärjestelmä. Porapaaluseinän rakentamista hidasti vanha, Alkon pääkonttorin rakentamisen aikaan maaperään jätetty ponttiseinä. Se aiheutti kalustorikkoja, eikä sitä saatu kaikilta osuuksiltaan poistettua. Sen sijaan olemassa olevien rakennusten tarvitsema kunnallis- ja teletekniikka oli siirrettävä tontilta suurta varovaisuutta noudattaen, jotta We Landin pohjarakennusteknisiä töitä voitiin jatkaa. Johtosiirtojen vuoksi porapaaluseinä oli asennettava kaivannon ympärille vaiheittain, jotta naapuritalojen tekniikkaan ei aiheutettaisi häiriöitä. Porapaaluseinän valintaan vaikutti myös se, että tontin maaperässä on työläästi läpäistävää täyttömaata. Pohjarakennustöiden vaativuutta taas lisäsi se, että kallionpinnan taso vaihtelee voimakkaasti: paikoin kallio on lähellä maanpintaa, paikoin huomattavasti syvemmällä. Siihen, kuinka ylös vesitiiviit rakenteet oli ulotettava, vaikutti keskeisellä tavalla suurimman merivesitulvan vedenpinnan taso, joka tällä alueella oli katujen korot huomioiden +3,0 metriä. Työnaikaisesti oli huomioitu myös mahdolliset hulevesitulvat. Kaivannosta oli yhteys muun muassa metrotunneleihin. ”Oli ehdottoman tärkeää, että kaivannon vesitiiveys toteutui kaikissa tilanteissa. Vesitiiveydelle asetettiin tiukat vuotorajat, joita seurattiin tarkasti koko työmaan ajan”, Kärki toteaa. Ruoholahdessa Porkkalankadun varrella sijaitseva We Land edustaa sekä arkkitehtuuriltaan että tekniikaltaan nykyaikaisen toimistorakentamisen huippulaatua. Sama korkea laatu on ollut periaatteena rakennuksen näkyvien osien lisäksi myös geotekniikassa. 19 Siptisti Oli ehdottoman tärkeää, että kaivannon vesitiiveys toteutui kaikissa tilanteissa. Vesitiiveydelle asetettiin tiukat vuotorajat, joita seurattiin tarkasti koko työmaan ajan

Marko Haatainen 20 Siptisti

Kasvisgallerian työmaan nosturipedin kantavuus riittää ” sessa toimii. Pohjamaa tontilla on pääasiassa moreenia, mikä paikalliset geologiset olot tuntien ei ollut yllätys. Moreeneja tosin on täälläkin erilaisia, ja ne käyttäytyvät eri lailla kuivana ja sateella kastuessaan”, Marko Haatainen selvittää. Osalla tonttia kallio on hyvin lähellä maanpintaa, minkä vuoksi tontilla on tehty louhintaa. Pohjanvahvistuksia ei ole työmaalla tarvinnut tehdä, koska moreenin kantavuus on riittävä. Poikkeuksena on elementtirungon pystytystä varten hankitun nosturin perustaminen. Riittävän kantavuuden saavuttamiseksi tehtiin murskeesta nosturipeti, jonka kantavuuden riittävyys varmistettiin Siptin Mika Rantalan tekemin laskelmin. ” Sipti on ollut hankkeessa pohjatutkimuksista ja geoteknisestä suunnittelusta vastaavana asiantuntijana mukana hankkeen viitesuunnitteluvaiheesta asti 21 Siptisti Valmisruokatehdas vaati vankat perustukset Sipti Oy Kuopioon valmistuu ensi kesään mennessä Juustoportti-yhtiöihin kuuluvan Kasvisgallerian valmisruokatehdas. Tontin sopivuuden yksi edellytys oli mahdollisuus laajentaa tuotantotiloja tulevaisuudessa. Kun sopiva tontti löytyi, Kuopion kaupunki huolehti esirakentamisesta, joka tässä tapauksessa käsitti tontin tasauksen ja kaivutyöt. Sipti on ollut hankkeessa pohjatutkimuksista ja geoteknisestä suunnittelusta vastaavana asiantuntijana mukana hankkeen viitesuunnitteluvaiheesta asti. Tuossa vaiheessa Siptin tehtävänä oli tehdä perustamistapaselvitys ja alustava piha-alueen pinnantasaussuunnitelma. Toimeksianto on sittemmin jatkunut toteutusvaiheen pohjarakennussuunnitelmien teolla. Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2023 ja valmista on määrä tulla kesällä 2024. Urakkamuoto on projektinjohtourakka, jonka toteuttaa kuopiolainen Rakennustyö Salminen Oy. Työmaa on edennyt ensimmäisten kuukausiensa aikana ripeästi, sillä betonielementtirunkoista rakennusta ei tarvitse paaluttaa. ”Luonnollisesti tarvittiin tarkat pohjatutkimukset sen toteamiseksi, että maanvarainen perustaminen tässä tapaukteksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM

Vuodesta 1989 Kuopiossa toiminut valtakunnallinen varastokirjasto saa uudet toimitilat Kuopion Hiltulanlahden kaupunginosaan. KVR-muotoisena toteutettava urakka käynnistyi keväällä 2023 ja valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Tontti on pohjaolosuhteiltaan vaihteleva: noin kahdessa kolmanneksessa pohjapinta-alasta kallio on pinnassa ja kolmanneksessa pohjamaa on silttistä moreenia. Toteutusvaihetta varten Sipti laati yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden mukaisesti rakennuksen perustamistasoa korotettiin puolella metrillä. Näin saatiin louhintojen määrä minimoiduksi ja massatalouden tasapaino paremmaksi. Louhinnat tehtiin kallion heikon laadun vuoksi tarkkuuslouhintana. ”Ne onnistuivat erittäin hyvin. Rikkonaisuudesta huolimatta tuloksena oli varsin ehjä ja tasainen kallionpinta”, Marko Haatainen kertoo. Pohjamaata ei tarvinnut vahvistaa, mikä luonnollisesti toi kustannussäästöjä rakennuttajalle. Tämä ei ollut itsestään selvää, vaan perustamisratkaisut piti tarkistaa pohjatutkimuksin ja laskelmin. Tämän merkitys korostui valmiin rakennuksen suurten hyllykuormien takia. Uuteen runsaan 10 000 bruttoneliömetrin varastokirjastoon tullaan työmaan loppuvaiheessa asentamaan hyllystö, johon mahtuu kirjoja yhteensä 135 hyllykilometriä. Uusi varastokirjasto nousee Kuopioon teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Sipti Oy ”Tontti on pohjaolosuhteiltaan vaihteleva Jaakko Isokangas 22 Siptisti

Urakoiden uusista toteutusmuodoista elinkaarimalli kuuluu kaikkein vaativimpiin. Pääurakoitsijan tulee laadukkaan toteutuksen lisäksi huolehtia myös kiinteistöjen ylläpidosta ja varautua mahdollisiin korjaustarpeisiin elinkaaren aikana. Ja jotta korjattavaa tulisi mahdollisimman vähän, suunnittelun on oltava osaavaa. Moni tähänastinen elinkaarihanke on liittynyt koulurakentamiseen. Sipti on päässyt hyvin mukaan näihin hankkeisiin, mistä tuoreimpana esimerkkinä on Siilinjärvellä toteutusvaiheessa oleva kahden koulurakennuksen kokonaisuus. Yläastetta käyville ja lukiolaisille valmistuu vaiheittain toteutuvassa hankkeessa vuosina 2024–2027 rakennettava Ahmon koulu. Samaan aikaan on käynnissä Siilinlahden uuden alakoulun rakentaminen. Sipti oli jo urakkatarjousvaiheessa mukana laatimassa geoteknisiä suunnitelmia YIT Suomi Oy:n kumppanina. Kun YIT Suomi voitti tarjouskilpailun, Sipti sai tehdäkseen toteutussuunnitelman. ”Kovin suuria muutoksia suunnitelmiin ei ole tulossa työmaavaiheessa – korkeintaan niitä voi tulla siinä yhteydessä, kun vanhoja koulurakennuksia puretaan”, kertoo Siptin toimitusjohtaja Marko Haatainen. Haatainen korostaa korkealaatuisen suunnittelun merkitystä. Esimerkiksi edellä mainitussa Siilinjärven kouluhankkeessa korkeat laatupisteet olivat tärkeä meriitti urakoitsijoita ja suunnittelijoita valittaessa. ”Tässä urakkamuodossa korostuu myös yhteistyötaitojen merkitys. Teemme urakoitsijan kanssa tiivistä yhteistyötä koko ajan.” Elinkaarihankkeissa tarvitaan myös pätevää geo-osaamista teksti VESA TOMPURI kuvat SIPTI Sipti Oy Kuvassa Hirvihaaran koulu (rak. 1903), johon tehtiin vesikattorakenteiden korjaussuunnittelu. 23 Siptisti

Kulttuurikasarmi on nyt valmis Kymen Sipti Sipti Environment Sipti Infra Sipti Oy teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM 24 Siptisti Kun Kampin keskus keväällä 2006 valmistui, Helsingin vanha linja-autoasema kävi tarpeettomaksi. Uutta kestävää käyttöä piti odottaa 17 vuotta, kunnes ravintolatoimintaa sekä elokuva- ja musiikkiesityksiä yhdistävä Kulttuurikasarmi avasi ovensa yleisölle. Sipti oli keskeisellä tavalla mukana Kulttuurikasarmi-hankkeessa alusta alkaen. Rakennukseen suunniteltiin uusia maanalaisia tiloja, mikä loi tarvetta vaativille pohjavahvistusratkaisuille. Esimerkiksi vanhojen perustusten vakaus oli varmistettava suihkuinjektoinnin avulla. Lisäksi oli estettävä koko suojellun vanhan rakennuksen painuminen, mihin tarvittiin porapaalutusta. Julkisivun sivusiirtymien torjumiseen puolestaan ideoitiin ulokkeina toimivien teräskehien, vetopaalujen ja rakennuksen sisälle valettujen holvien muodostama kuormansiirtorakenne. Kun vielä louhintojakin tarvittiin, kokonaisuudessa oli käyttöä lähes kaikille Siptin suunnittelu- ja valvontapalvelujen osa-alueille. Joulukuun alussa siptiläiset kokoontuivat viettämään pikkujoulujuhlaansa tähän hienoon, pieteetillä uutta elämäänsä varten muunneltuun rakennukseen.

25 Siptisti

Yhteiset riennot vahvistavat yrityskulttuuria Siptissä on kehittynyt yhtiön runsaan kymmenen toimintavuoden aikana tehokkaan rento tekemisen meininki, jossa kukin työntekijä saa sekä vastuuta että tukea yksilöllisesti ja riittävästi. Samalla yrityksen kulttuuri on tiimihenkistä sekä kunkin Sipti-yhtiön sisällä että niiden välillä. Tiimien yhteen hitsautumista lisää yhteinen tekeminen projekteissa, etenkin onnistuneissa projekteissa. Niitä Siptissä on riittänyt, mitä osoittaa menestyminen erilaisissa rakennusalan kilpailuissa. Tärkeä osansa yhteishengen nostattamisessa on myös yhteisillä riennoilla varsinaisen projektityön ulkopuolella. Tätäkään osa-aluetta yhtiössä ei ole laiminlyöty. Pikkujoulujuhlan lisäksi viime vuosina on kokoonnuttu touko-kesäkuun vaihteen aikoihin Sipti-päivän merkeissä. ”Sipti-päivän aikana kukin Sipti-yhtiö on jakanut omat kuulumisensa – niiden jälkeistä krokettirataa ja perinteistä tikanheittoa unohtamatta”, Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlainen kertoo. Hän tähdentää yhteisten tapaamisten merkitystä siksikin, että Sipti-yhtiöiden työntekijöitä on nykyisin viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Keravalla, Lahdessa, Kuopiossa ja Kotkassa. Myös työntekijöiden määrä on kasvanut tasaisesti: vuonna 2023 siptiläisiä oli noin 45. teksti VESA TOMPURI kuvat SIPTI Kymen Sipti Sipti Environment Sipti Infra Sipti Oy 26 Siptisti Luomassa perustaa paremmalle.

27 Siptisti

Valmistuneita kohteitamme kuvat MARGIT LINDHOLM www.sipti.fi etunimi.sukunimi@sipti.fi Paasikivenkatu 13 04200 Kerava Puh +358 50 569 0991 Kuopion toimipiste Itkonniemenkatu 29 e (3. krs) 70500 Kuopio Puh. +358 40 737 1793 www.sipti-infra.fi etunimi.sukunimi@sipti-infra.fi Vanha Helsingintie 18 a 00700 Helsinki Puh +358 50 547 2707 Lahden toimipiste Svinhufvudinkatu 23A 15210 Lahti www.siptienvironment.fi etunimi.sukunimi@siptienvi.fi Vanha Helsingintie 18 a 00700 Helsinki Puh +358 40 757 9931 Kuopion toimipiste Itkonniemenkatu 29 e (3. krs) 70500 Kuopio Puh. +358 40 975 9057 www.kymensipti.fi etunimi.sukunimi@sipti.fi Kyminlinnantie 6 48600 Kotka Puh +358 44 704 6218 Suomen Kansallisteatterin 1950-luvulla valmistunut Pieni näyttämö sekä Suuren ja Pienen näyttämön yhdistävä lisäosa, joka valmistui 1930-luvulla. Pohjarakennussuunnittelu. Kulttuurikasarmi Helsinki. Pohjarakennesuunnittelu.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mzk2NzY=