Ensi vuonna 120 vuoden iän saavuttava Kansallisteatteri- rakennus on parhaillaan mittavan peruskorjauksen kohteena. Projektin aikana uudistetaan rakennuksen 1930- ja 1950-luvuilla valmistuneita osia. Pohjarakennusteknisesti työmaa on erityisen vaativa, ja pohjarakennustyöt ovat jo edenneet varsin pitkälle.
Vuonna 1902 Rautatientorin varrelle valmistunut Kansallisteatteri kuuluu suomalaisen arkkitehtuurin ehdottomiin huippusaavutuksiin. Kansallisena teatteritaiteen päänäyttämönä rakennus on pidetty arvoisessaan kunnossa läpi historian, mikä on merkinnyt ajoittaisia, yleensä mittavia peruskorjauksia. Parikymmentä vuotta sitten kunnostettiin Suuri näyttämö perustuksineen ja nyt on vuorossa 1950-luvulla valmistunut Pieni näyttämö sekä Suuren ja Pienen näyttämön yhdistävä väliosa, joka valmistui 1930-luvulla.
Senaatti-kiinteistöjen kehittämällä kärkiallianssimallilla toteutettavan projektin työmaavaihe käynnistyi keväällä 2020. Tuolloin oli suunnitelmissa peruskorjata Pieni näyttämö sekä purkaa 1930-luvulla rakennettu väliosa ja rakentaa sen tilalle maanalaisella kerroksella varustettu uudisrakennus. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun väliosan purun poikkeamispäätöstä koskeva valitus pakotti keskeyttämään pääosan töistä. Pohjarakennustyöt Pienellä näyttämöllä kuitenkin pääsivät jatkumaan, koska niitä varten haettiin erillinen rakennuslupa.
Allianssin päätoteuttajana toimivan SRV:n työmaapäällikkö Erkki Tuikkanen pitää kohdetta erittäin haastavana muun muassa siksi, että työmaalla on käytössä useita huippuosaamista sekä suunnittelun että toteutuksen näkökulmasta vaativia tekniikoita. Esimerkiksi suihkupaalutus, jollaisten suunnittelusta Siptillä on pitkäaikainen kokemus, on perustusten vahvistusmenetelmänä 1930- ja 1950-luvun siipien rajapinnassa.
Pienen näyttämön ulkokehällä perustuksia puolestaan vahvistetaan teräsputkipaalujen avulla. Sekä niiden asennuksista että muistakin pohjavahvistustöistä Siptin suunnitelmin vastaa tällä työmaalla Jokioisten Maarakennus Oy.
Erkki Tuikkanen pitää työmaataan teknisesti erittäin vaativana.
Kekseliästä tekniikkaa
Pienen näyttämön pohjarakennustyöt päästiin tekemään ja saattamaan valmiiksi jo vuoden 2020 aikana. Vuoden 2021 loppuun mennessä ovat käynnissä myös 1930-luvulla toteutetun väliosan pohjavahvistustyöt. Ennen niiden käynnistämistä oli purettava vanha alapohja töiden ajaksi. Yksi vaativimmista työvaiheista on vanhojen ja niiden molemmin puolin valettavien uusien anturoiden liittäminen toisiinsa nerokkaalla suunnitteluratkaisulla. Ensin vanhan anturan läpi porataan reiät, joiden kautta antura ankkuroidaan uusiin valettaviin perustuksiin. Uudet anturat molemmin puolin vanhaa anturaa puolestaan puristetaan kiinni vanhaan anturaan sen läpi vaakasuunnassa porattavien jänneterästankojen avulla. Näin uudet ja vanhat perustukset saadaan toimimaan rakenteellisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.
”Perustusrakenteet ovat järeitä, mutta samalla on otettava huomioon rakennuksen arvokkuus ja monumentaalisuus. Se merkitsee sitä, että työt on tehtävä varoen, suorastaan hellävaraisesti. Tämä pätee erityisesti paalutustöihin, joiden yhteydessä vanhat, osin lahonneet puupaalut korvataan teräspaaluilla”, toteaa kohteen pohjarakennussuunnittelusta vastaava Teemu Rahikainen Sipti Oy:stä.
Samaan aikaan työt Pienen näyttämön sisäpuolella, muun muassa työt talotekniikan uudistamiseksi, etenevät viivytyksettä. Ne valmistuvat keväällä 2022, ja sen jälkeen esimerkiksi 1950-luvulla ravintolaksi valmistuneet tilat on palautettu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa teatterikahvilaksi. Koko hanke valmistuu vuonna 2023.
”Tilaajan tavoitteena on saada aikaan laadukkaasti peruskorjattu Kansallisteatteri, joka palvelee teatterin toiminnallisia tavoitteita turvallisesti pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo rakennuttajakonsultti Juha Karttunen A-Insinööreistä.
Kansallisteatterin pääjohtajalla Mika Myllyaholla on selkeä näkemys tulevaisuuden teatterista.
Kansallisteatteri tähtää tulevaisuuteen vanhaa kunnioittaen
Kansallisteatteri on toiminut suomalaisen teatteritaiteen päänäyttämönä perustamisestaan, vuodesta 1872 lähtien. Nykyisessä rakennuksessaan teatteri on toiminut vuodesta 1902, ja tällä vuosituhannella tämä arkkitehti Onni Tarjanteen rakennustaiteellinen merkkiteos on ollut mittavien peruskorjausten ja modernisointien kohteena. Vuosituhannen alussa työt kohdistuivat Suureen näyttämöön, ja nyt ovat meneillään 1950-luvulla valmistuneen Pienen näyttämön sekä Suuren ja Pienen näyttämön väliosan peruskorjaukset.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin yhteydessä tuli saada 3000 neliömetriä lisätilaa, mikä olisi ollut mahdollista purkamalla Museoviraston luvalla 1930-luvun väliosa ja rakentamalla siihen kohtaan kokonaan uusi osa. Tästä ratkaisusta jouduttiin kuitenkaan luopumaan lupamenettelyä koskevan valituksen takia. Samasta syystä projektin aikataulua oli pakko korjata, kun työmaa oli pysähdyksissä 13 kuukauden ajan.
”Kyllä se kieltämättä aiheutti mielipahaa, kun emme päässeet toteuttamaan unelmaamme aivan toivotulla tavalla. Ja maksoihan viivästyminen aika paljon euroja. Lopputulos tulee kyllä olemaan upea näinkin”, kertoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.
Hän on erityisen tyytyväinen projektiorganisaation työhön ja siihen, että vaikeassa tilanteessa löytyi luovia ratkaisuja päästä eteenpäin. Teatterin tekemisen näkökulmasta hän pitää oleellisena, että tulevaan esitystoimintaan tarvittava uusin tekniikka saadaan joka tapauksessa käyttöön, vaikkakin hieman erilaisella tilaratkaisulla kuin oli alun perin suunniteltu.
”Tämä oli tärkeä lähtökohta koko hankkeelle ja juontaa juurensa siihen, kun opetusministeriö pyysi meiltä vuonna 2012 suunnitelmaa tulevaisuuden teatterista.”
Samalla kun teatteri uusine esitystekniikoineen tähtää tulevaisuuteen, se palauttaa osan tiloista alkuperäiseen käyttöön. Kun projekti on valmis, teatterin asiakkaat saavat nauttia taukokahvinsa ja -virvokkeensa 1950-luvun tyyliin palautetussa Pienen näyttämön kahvilassa – samassa, jossa aikanaan keskusteltiin tuolloin moderneista, myöhemmän nobelistin Samuel Beckettin uutuusnäytelmistä.